Mielipeli : vanhemman mentalisaatiokykyä tukevan toiminnallisen työvälineen kehittäminen

Abstract

Tämä raportti on kuvaus kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena oli kehittää uusi toiminnallinen työväline lastensuojelussa tehtävän vanhemmuustyön tarpeisiin. Kehitetty väline, Mielipeli, perustuu mentalisaatioteoriaan ja se on tarkoitettu keskustelutyön apuvälineeksi. Työvälineen lisäksi kehittämishankkeen tuotoksena syntyi käyttäjän opas työntekijälle.

Mentalisaation käsite yhdistää niitä emotionaalisia ja kognitiivisia toimintoja, joilla voidaan ymmärtää toisen käyttäytymisen takana olevia tunteita, haluja ja uskomuksia. Mentalisaationkyky on olennainen osa vanhemmuustaitoja: hyvän mentalisaatiokyvyn avulla vanhempi pystyy näkemään oman ja lapsensa mielen erillisinä ja toimimaan sopivalla tavalla haastavissakin vuorovaikutustilanteissa. Mentalisaatiokyky heikkenee stressitilanteissa, jolloin vanhemman on vaikeampi asettua lapsen asemaan ja pitää lapsen mieli erillään omastaan. Vanhemman vakavasti puutteellinen mentalisaatiokyky johtaa usein lapsen tarpeiden laiminlyöntiin ja kaltoinkohteluun.

Kehittämishanke toteutettiin vuonna 2016 yhteistyössä Mäntymäen perhekeskuksen kanssa. Mäntymäen perhekeskus on Turun kaupungin lastensuojelulaitos, joka toimii kaupungin vastaanotto- ja arviointiyksikkönä. Perheet tulevat Mäntymäen asiakkaiksi usein akuuteista tai pitkittyneistä perheen kriisitilanteista, joihin lapsi on reagoinut voimakkain psykososiaalisin oirein. Perhekeskuksessa kaivattiin vanhemmuutta tukevien keskustelujen tueksi toiminnallista työvälinettä konkretisoimaan ja havainnollistamaan lapsen näkökulmaa, tunteita ja tarpeita.

Tämän raportin tavoitteena on perustella vanhemman mentalisaatiokyvyn vahvistamista olennaisena osana lastensuojelun vanhemmuutta tukevassa työssä. Raportissa esittelen mentalisaatiota, reflektiivistä kykyä ja kiintymyssuhteita käsittelevää teoriaa. Kerron myös yleisesti lastensuojelutyössä käytettävistä, vanhemmuutta tukevista työtavoista. Lopuksi kuvaan, miten kehityshankkeen tuotos, Mielipeli, syntyi.

This report is a description of a development project aiming to create a new functional tool for the needs of child protection services in their work with parents. The tool is called Mind Game and it is based on the mentalization theory. Mind Game is meant to support conversation. In addition to the tool itself the development project generated a user guide for the worker.

The concept of mentalization combines those emotional and cognitive functions that we use when trying to understand the feelings, desires and beliefs behind other’s behavior. The ability to mentalize is a core skill in parenting because parent’s ability to mentalize helps in seeing the mind of her child as separate from the mind of her own. It can also help the parent to act accordingly in challenging interaction situations. The ability to mentalize weakens in stressful situations. If the parent is burdened it is more difficult for her to see things from the standpoint of the child and keep the child’s mind within her own mind. A severe lack of mentalizing is connected to neglect and maltreatment.

The project was carried out in 2016 in cooperation with Mäntymäki family center which is a municipal child caring facility in Turku. Families who become customers of the family center live often in the middle of a family crisis to which the child has reacted with strong psychosocial impairment. The workers in family center needed a functional tool to make conversation more concrete and illustrative specifically in supporting the parent’s insight of their child’s needs, feelings and standpoint.

This report aims to state reasons for the significant need to support a parent’s ability to mentalize in child protection services. In this report I will describe the theories of mentalization, reflective parenting and attachment. I will also describe the methods commonly used in supporting parenthood in child protection. The process of developing a new tool, Mind Game, is also reported.