Työikäisten muistisairaiden kuntoutuksen tukeminen: Haastattelututkimus omaiselle

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata omaisen kokemuksia työikäisen muistisairaan kuntoutuksesta. Tavoitteena oli selvittää mitä toimintakykyä edistäviä tekijöitä työikäisen muistisairaan kuntoutukseen liittyi ja miten heidän perheitä voidaan tukea. Tutkimus tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksessa haastateltiin viittä työikäisen muistisairaan omaista. Aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tulosten mukaan kuntoutusta edistivät läheisiltä saatu tuki, vertaistukiryhmät, sopeutumisvalmennus, ja omainen. Edistävät tekijät synnyttivät voimavaroja muistisairaalle, joita pitäisi tukea enemmän. Omaisten aktiivisuudella on suuri merkitys työikäisen muistisairaan kuntoutuksessa. Kuntoutuksen koordinoinnissa ammattilaisilta kaivattiin enemmän osaamista, tukea ja suunnitelmallisuutta. Työikäisillä on eri kiinnostuksen kohteet kuin iäkkäämmillä, joten heidän tarpeitaan vastaavia palveluja tulisi kehittää, kuten päiväkuntoutusta. Johtopäätösten mukaan työikäiset muistisairaat tarvitsevat yksilöllisiä tukimuotoja, jotka tukevat kuntoutusta ja omaisten jaksamista. Muistiliiton laatima kuntoutusmalli on tarpeita vastaava, mutta kunnissa se toteutuu vaihtelevasti. Opinnäytetyö lisää tietoisuutta työikäisten muistisairaiden kuntoutuksesta ja tuo aihetta lisää näkyvämmäksi.

The purpose of the thesis was to describe family carer´s experiences of the rehabilitation of a work age people with early-onset dementia. The aim was to clarify advanced factors that associated from work age people with early-onset dementia rehabilitation and how to support their families. The research was conducted using a qualitative research method. In the research five family carer´s were interviewed. The data was analyst by content analysis. The result showed that the rehabilitation progression was support from family members, peer support, conforming course and family carer. The factors mentioned above give assets to work age people with early-onset dementia and should be used more often. The activity of family carer´s plays huge role in rehabilitation of work age people with early-onset dementia. In the coordination of rehabilitation more professional ability, support and planning were needed from the professionals. Work age People with early-onset dementia have different interests than the elderly so service should be developed to their specific needs for example daycare rehabilitation. The main conclusion of the thesis is that work age people with early-onset dementia need personalized support systems what supports rehabilitation and family carer´s coping. The Alzheimer Society of Finland has created a rehabilitationmodel that fills required needs but unfortunately they vary in different councils. Thesis increases knowledge about work age people with early-onset dementia rehabilitation and creative awareness.