Uraohjaus Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosiono-mikoulutuksen uraohjauksen ja urasuunnittelun nykytilannetta ja kehittää nykyistä ohjausta opiskelijalähtöisesti. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi sosionomikoulutuksen opiskelijat, joista kyselyyn vastasi toisen vuoden neljä päivätoteutus ryhmää, sekä monimuotoryhmä. Määrällinen tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä, johon vastasi 78 opiskelijaa. Tutkimustuloksia käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla.

Tutkimuksen avulla selvitettiin kuinka sosionomiopiskelijat ymmärtävät uraohjauksen käsitteen ja miten se näyttäytyy sosiaalialalla. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä ovat mieluisimpia ohjauksen muotoja ja miten niitä voitaisiin kehittää vielä enemmän vastaamaan opiskelijoiden toiveita ja tarpeita. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä on uraohjauksen nykytilanne Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa opiskelijoiden kuvailemana? Miten ohjausta ja uusia menetelmiä voitaisiin kehittää opiskelijalähtöisesti?

Tuloksista selvisi, että uraohjauksen käsite sosionomikoulutuksessa on melko vieras. Opiskelijat osasivat kuvailla joitain uraohjauksen piirteitä, mutta kaikkea koulussa tapahtuvaa ohjausta ei tunnistettu uraohjaukseksi. Suurin osa toivoi uraohjauksen olevan selkeämpää, henkilökohtaisempaa ja helpommin saatavilla. Eniten uraohjausta toivottiin opintojen loppuvaiheeseen, kun työelämään siirtyminen lähestyy.

The aim of this thesis was to determine the current situation of career counselling and career planning provided by the Degree programme of Social Work in Seinäjoki University of Applied Sciences, as described by students. The target group was second year students of the Degree programme of Social Work. The target group consisted of all five second year groups. This was a quantitative re-search, executed as a Webropol survey. Seventy-eight (n=78) students answered to the survey. The research results were processed and analysed with SPSS sta-tistical software.

The study examined how social work students understand the concept of career counselling and how it manifests itself in the social field. We also wanted to find out what are students’ favourite forms of counselling are, and how they could be further improved to match the students' wishes and needs. The research questions were: What is the current situation of career counselling Seinäjoki University of Applied Sciences Degree Programme as described by the students? How could counselling and new methods could be improved to be more student-friendly?

The results showed that the concept of career counselling in social work education is quite unfamiliar. Students were able to describe some of the features of career counselling, but all counselling in the school was not identified as career counselling. Most of the students hoped for the career counselling to be clearer, more personal and more easily available. Students wished for more career counselling in the final phase of their studies, when the transition to working life was approaching.