"Mä piirrän tälle hirviölle tällasen raitapaidan" : Päiväkoti-ikäisten lasten pelot ja pelonhallintakeinot
Niinistö, Mira (2016)
Niinistö, Mira
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120519125
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli tutkia, millaisia pelkoja ja pelonhallintakeinoja 5-6-vuotiailla lapsilla on, sekä missä ja milloin heitä pelottaa. Tavoitteenani oli tuottaa tietoa lasten peloista varhaiskasvatuksen henkilökunnan käyttöön ja muille asiasta kiinnostuneille.
Teoriaosuudessa käyn läpi pelkoa käsitteenä, lasten pelkoja ja aikuisen roolia lapsen pelätessä. Lisäksi teoriassa käydään läpi lapsen kehitystä sekä lasten pelon kirjoa. Käytin opinnäytetyössäni laadullista, eli kvalitatiivista, tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynsin teemahaastattelua. Haastattelin yhdeksää 5-6-vuotiasta lasta yksilöhaastatteluina eräästä Seinäjoen päiväkodista. Lapset saivat haastattelun ohella piirtää peloistaan, jotka liitin myös opinnäytetyöhöni.
Tutkimustuloksista selvisi, että haastattelemillani lapsilla oli yhteensä 36 pelonkohdetta. Enimmillään yhdellä lapsella oli kahdeksan eri pelkoa ja vähimmillään kaksi. Samanlaiset pelot yhdistettyäni, muodostin 10 pääryhmää lasten mainitsemista peloista. Nämä ryhmät olivat: eläimet, pimeä, painajaisunet, kummitukset ja hirviöt, yksin jääminen, televisio-ohjelmat ja elokuvat, salamat ja ukkonen sekä eksyminen. Tutkimustuloksistani kävi myös ilmi millaisia erilaisia pelonhallintakeinoja lapsilla on. Haastattelemani lapset mainitsivat yhteensä 21 pelonhallintakeinoa. Enimmillään lapset toivat esiin neljä pelonhallintakeinoa ja vähimmillään yhden. Mainitut pelonhallintakeinot olivat aikuiselta turvan hakeminen, tilanteesta poistuminen, peiton alle meneminen, silmien sulkeminen, pehmolelu, itkeminen, kotieläin, kaveri sekä valojen päälle laittaminen. Tutkimukseni mukaan lasten pelot esiintyivät erityisesti kotona pimeällä sekä nukkumaan mentäessä. Lapselle vieraalla ympäristöllä oli myös usein vaikutusta pelon syntyyn. Haastattelemani lapset kokivat päiväkotiympäristön turvalliseksi, eikä ketään heistä pelottanut päiväkodin arjessa.
Teoriaosuudessa käyn läpi pelkoa käsitteenä, lasten pelkoja ja aikuisen roolia lapsen pelätessä. Lisäksi teoriassa käydään läpi lapsen kehitystä sekä lasten pelon kirjoa. Käytin opinnäytetyössäni laadullista, eli kvalitatiivista, tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä hyödynsin teemahaastattelua. Haastattelin yhdeksää 5-6-vuotiasta lasta yksilöhaastatteluina eräästä Seinäjoen päiväkodista. Lapset saivat haastattelun ohella piirtää peloistaan, jotka liitin myös opinnäytetyöhöni.
Tutkimustuloksista selvisi, että haastattelemillani lapsilla oli yhteensä 36 pelonkohdetta. Enimmillään yhdellä lapsella oli kahdeksan eri pelkoa ja vähimmillään kaksi. Samanlaiset pelot yhdistettyäni, muodostin 10 pääryhmää lasten mainitsemista peloista. Nämä ryhmät olivat: eläimet, pimeä, painajaisunet, kummitukset ja hirviöt, yksin jääminen, televisio-ohjelmat ja elokuvat, salamat ja ukkonen sekä eksyminen. Tutkimustuloksistani kävi myös ilmi millaisia erilaisia pelonhallintakeinoja lapsilla on. Haastattelemani lapset mainitsivat yhteensä 21 pelonhallintakeinoa. Enimmillään lapset toivat esiin neljä pelonhallintakeinoa ja vähimmillään yhden. Mainitut pelonhallintakeinot olivat aikuiselta turvan hakeminen, tilanteesta poistuminen, peiton alle meneminen, silmien sulkeminen, pehmolelu, itkeminen, kotieläin, kaveri sekä valojen päälle laittaminen. Tutkimukseni mukaan lasten pelot esiintyivät erityisesti kotona pimeällä sekä nukkumaan mentäessä. Lapselle vieraalla ympäristöllä oli myös usein vaikutusta pelon syntyyn. Haastattelemani lapset kokivat päiväkotiympäristön turvalliseksi, eikä ketään heistä pelottanut päiväkodin arjessa.