Hiljainen raportointi - hoitajien kokemukset
Metsämaa, Leena; Hakamäki, Julia (2016)
Metsämaa, Leena
Hakamäki, Julia
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719449
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016120719449
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Rauman sosiaali- ja terveysviraston hoitajien kokemuksia hiljaisesta raportoinnista. Tarkoituksena oli myös selvittää miten hiljainen raportointi vaikuttaa kirjaamiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää hiljaista raportointia ja sen käyttöönottoa.
Opinnäytetyö toteutettiin menetelmätriangulaatiota hyödyntäen. Triangulaatiossa yhdistellään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohdejoukkona olivat kolmen Rauman aluesairaalan sekä yhden Kaunisjärven vanhainkodin osaston hoitajat (N=50). Kyselyyn vastasi 45 hoitajaa, joten vastausprosentti oli 90. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli tehty tätä tutkimusta varten. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisesti ja ryhmittelemällä. Tutkimustulokset esitettiin prosentteina ja niitä havainnollistettiin taulukkoina.
Tutkimustulosten mukaan hoitajat kokivat hiljaisen raportoinnin pääosin hyvänä raportointimenetelmänä. Potilasturvallisuus ei kärsi hiljaisesta raportoinnista tulosten perusteella. Hoitajat kokivat, että hiljainen raportointi ei vaikuta negatiivisesti vuorovaikutukseen ja työilmapiiriin. Suurin osa hoitajista koki saaneensa riittävän perehdytyksen hiljaiseen raportointiin, mutta osa hoitajista selkeästi kaipasi lisää koulutusta. Tutkimustulosten perusteella kirjaamiseen oli saatu enemmän koulutusta kuin hiljaiseen raportointiin. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kirjaaminen on kehittynyt hiljaisen raportoinnin myötä. Hoitajista puolet ei osannut sanoa, onko hiljainen raportointi vaikuttanut positiivisesti työaikoihin, mutta hoitajat kaipasivat lisää aikaa kirjaamiselle. Hoitajat toivoivat rauhallisia työympäristöjä ja lisää tietokoneita raportin lukuun ja kirjaamiseen.
Kehittämisehdotuksia ovat kirjaamis- ja raportointitilojen kehittäminen rauhallisemmaksi sekä tietokoneiden määrän lisääminen. Hiljaista raportointia pystyttäisiin kehittämään panostamalla koulutuksiin, joissa annettaisiin selkeät ohjeet raportin lukuun. Jatkotutkimushaasteena on selvittää syvällisemmin ajankäyttöä hiljaisessa raportoinnissa sekä miten suullista raportointia saadaan vähennettyä.
Opinnäytetyö toteutettiin menetelmätriangulaatiota hyödyntäen. Triangulaatiossa yhdistellään kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Kohdejoukkona olivat kolmen Rauman aluesairaalan sekä yhden Kaunisjärven vanhainkodin osaston hoitajat (N=50). Kyselyyn vastasi 45 hoitajaa, joten vastausprosentti oli 90. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli tehty tätä tutkimusta varten. Tutkimustulokset analysoitiin tilastollisesti ja ryhmittelemällä. Tutkimustulokset esitettiin prosentteina ja niitä havainnollistettiin taulukkoina.
Tutkimustulosten mukaan hoitajat kokivat hiljaisen raportoinnin pääosin hyvänä raportointimenetelmänä. Potilasturvallisuus ei kärsi hiljaisesta raportoinnista tulosten perusteella. Hoitajat kokivat, että hiljainen raportointi ei vaikuta negatiivisesti vuorovaikutukseen ja työilmapiiriin. Suurin osa hoitajista koki saaneensa riittävän perehdytyksen hiljaiseen raportointiin, mutta osa hoitajista selkeästi kaipasi lisää koulutusta. Tutkimustulosten perusteella kirjaamiseen oli saatu enemmän koulutusta kuin hiljaiseen raportointiin. Puolet vastaajista oli sitä mieltä, että kirjaaminen on kehittynyt hiljaisen raportoinnin myötä. Hoitajista puolet ei osannut sanoa, onko hiljainen raportointi vaikuttanut positiivisesti työaikoihin, mutta hoitajat kaipasivat lisää aikaa kirjaamiselle. Hoitajat toivoivat rauhallisia työympäristöjä ja lisää tietokoneita raportin lukuun ja kirjaamiseen.
Kehittämisehdotuksia ovat kirjaamis- ja raportointitilojen kehittäminen rauhallisemmaksi sekä tietokoneiden määrän lisääminen. Hiljaista raportointia pystyttäisiin kehittämään panostamalla koulutuksiin, joissa annettaisiin selkeät ohjeet raportin lukuun. Jatkotutkimushaasteena on selvittää syvällisemmin ajankäyttöä hiljaisessa raportoinnissa sekä miten suullista raportointia saadaan vähennettyä.