”…PÄÄASIA EI OO HIENO PIIRUSTUS, VAAN MILTÄ SE TUNTUU” Kuvallinen ryhmätaideterapeuttinen toiminta syöpäsairaiden sekä heidän läheistensä hyvinvoinnin tukemiseksi

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata ja arvioida ”Elämä yhdessä”- ryhmän syöpäsairaiden sekä heidän läheistensä kokemuksia taideterapeuttisesta ryhmätoiminnasta. Opinnäytetyö toteutettiin etnografisena tapaustutkimuksena. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Satakunnan Syöpäyhdistyksen kanssa. Satakunnan Syöpäyhdistys osallistui 2013-2015 vaikuttavat tavat hankkeeseen (VATA) Satakunnan ammattikorkeakoulun yhteistyökumppanina. VATA -hankkeen päätavoitteena oli kehittää yhteistyössä ammattikorkeakoulujen ja työelämän kanssa toimintatapoja sekä pysyviä paikallisia verkostoja, jotka edesauttavat sosiaali- ja terveysalaa käyttämään vaikuttavia menetelmiä palvelutoiminnassaan.

Opinnäytetyö aineistot koostuivat havainnointi- ja haastatteluaineistosta sekä tutkijan kenttäpäiväkirjasta. ”Elämä yhdessä”-ryhmän jäseniä havainnoitiin ryhmän toimintaympäristössä Satakunnan Syöpäyhdistyksessä kymmenen kertaa. Lisäksi aineistoa kerättiin haastattelemalla ryhmän jäseniä kahdessa vaiheessa; ryhmän viidennellä sekä kymmenennellä kerralla. Aineistoanalysoinnin tukena käytettiin tutkijan kenttäpäiväkirjaa. Kerätty aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysiä ohjasivat opinnäytetyön tavoitteet.

”Elämä yhdessä” ryhmän taideterapeuttisessa prosessissa oli nähtävissä viisi vaihetta, jotka tukivat toisiansa. Tietoisen läsnäolon oppiminen antoi flow-kokemuksia, jotka auttoivat suuntaamaan toimintaa tietoiseen asiaan negatiivisuuden sijasta. Tietoinen läsnäolo lisäsi itseluottamusta sekä itsetuntemusta ja antoi taidon sekä luvan kohdella itseä myötätuntoisesti. Myötätuntoinen itsensä kohteleminen antoi ryhmän jäsenille mahdollisuuden olla ihminen ilman sairautta, tulla nähdyksi omana itsenään sairauden takaa. Fyysisten rajoitusten poistuminen oli nähtävissä konkreettisesti taiteen tekemisen avulla. Omaiset kokivat taideterapeuttisen ryhmätoiminnan avartavana. Omaiset saivat tukea ja ymmärrys käsittää ja käsitellä syöpäsairaan läheisen kokemia tunteita sekä työskentely ryhmässä antoi uusia näkökulmia kohdata sairaus.

Opinnäytetyön tutkimustulosten perusteella taideterapeuttinen ryhmätoiminta soveltuu osaksi syöpäsairaan tukea auttaen omaisia ja läheisiä ymmärtämään sekä tukemaan haasteellisen tilanteen edessä. Taideterapeuttinen ryhmätoiminta antaa avaimia kohdata ja kertoa omista tunteista sekä antaa ymmärrystä kohdata myös toisten tunteet.

The purpose of this thesis was to describe and evaluate the experiences of a group of cancer patients and their significant others of group art therapy. The thesis was carried out as an ethnographic case study in cooperation with the Cancer Society of Satakunta. The Cancer Society of Satakunta participated in a project on effective met-hods (VATA) with Satakunta University of Applied Sciences in 2013 -2015. The aim of this project was to develop permanent networks and tools to promote the use of effective methods in the services within social and health care in cooperation with universities of applied sciences and the employment market.

The material of this thesis consists of observation and interview data and the author’s field diary. The group members were observed in their group activities in the Cancer Society of Satakunta for ten times. In addition, the members of the group were inter-viewed in two phases, i.e. during their fifth and tenth gathering. The field diary was used to support the analysis of the data. The analysis was carried out by content analysis and the process was guided by the aims of the thesis.

The art therapy process of the group included five phases which supported each other. Learning conscious presence provided flow experiences and helped to direct the functions towards a conscious goal instead of negative thinking. In addition, it improved self-confidence and self-knowledge and provided skills and permission to compassionate attitude towards oneself. This in turn, gave an opportunity for the group members to be people without a disease and to be seen as themselves despite the disease. Abolishment of physical restraints was manifested in a concrete way in doing art. The significant others felt that art therapy activities were mind-opening. They got support and understanding of how to deal with the feelings of the patients and working in a group provided new perspectives for encountering the disease.

The results show that group activities in art therapy can be used as part of supporting the patient, in particular, because this form of therapy helps the significant others and relatives to understand the patients and to support them in a challenging situation. Art therapy provides ways to meet and share feelings and understanding of other people’s feelings.