Esimiesviestinnän vaikutus alaisen työhyvinvointikokemukseen

Abstract

Tämän työn tavoitteena on perehtyä johtamisen, viestinnän ja työhyvinvoinnin teorioihin ja työhyvinvointia tukeviin viestinnän käytänteisiin. Tutkimuksen viitekehys muodostuu näiden teorioiden pohjalle siltä osin, kun ne liittyvät esimiesviestintään ja työhyvintiin.

Teoria osuudessa käsitellään esimiesviestintään liittyvää lainsäädäntöä, työhyvinvointia tukevaa keskustelevaa ja vuorovaikutusjohtamista, viestinnän peruselementtejä ja kanavia, viestintäkulttuuria, johtamisviestinnän osa-alueita sekä viestintätyytyväisyyttä ja työhyvinvoinnin teoriaa.

Tutkimusmenetelmäksi valittiin puolistrukturoitu teemahaastattelu, jossa haastateltiin viittä eri organisaation työntekijää hierarkian eri tasoilta mahdollisimman realistisen ja kattavan kuvan saamiseksi esimiesviestinnän vaikutuksesta työhyvinvointikokemukseen. Tällä tavalla minimoitiin yksittäisen yrityksen yritys-, johtamis- ja viestintäkulttuurin vaikutus tutkimustulokseen. Tutkimus koostui kolmesta osiosta: työntekijän kokemus esimiehestä viestijänä, suorituksen johtamiseen liittyvä viestintä ja esimiehen työhyvinvoinnin attribuutteihin liittyvä viestintä, ja näiden tekijöiden vaikutus hänen henkiseen työhyvinvointiin.

Tutkimus toteutettiin elokuussa 2016, jonka keskeisimmät tulokset olivat, että esimiesviestintä vaikuttaa työntekijän kokemukseen työhyvinvoinnista siltä osin kuin se liittyy esimiehen viestintätyyliin, suorituksenjohtamiseen ja työhyvinvoinnin attribuutteihin. Määrällä ja välineillä ei havaittu olevan suurta merkitystä, sen sijaan esimiehen tarvittaessa saatavilla olemisella oli merkitystä. Työhyvinvointiin vaikuttaa eniten alaisen erittäin miellyttävä kokemus esimiehen viestinnästä mikä tuli todistetuksi.

Koska työhyvinvointi on moniulotteinen kokonaisuus ja siihen vaikuttaa monet asiat, tuli esimiesviestinnän vaikutuskin esille muun muassa viestintä- ja työtyytyväisyyden kautta, jotka korreloivat työhyvinvoinnin kanssa. Tutkimus osoitti selkeästi työhyvinvointi-, johtamisen ja viestinnän teorioiden paikkansa pitävyyden. Johtaminen on viestintää ja ilman viestintää ei voi johtaa. Työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa eniten johtamisella, koska sillä voidaan vaikuttaa kaikkiin muihin tekijöihin.