Yhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointiratkaisut ja toiminnallisuus
Helminen, Heidi (2016)
Helminen, Heidi
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121019798
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121019798
Tiivistelmä
Idea tämänkaltaisen opinnäytetyön tekoon on syntynyt tarkoituksesta rakentaa robottinavetta tulevaisuudessa. Tämän työn kautta pääsin tutustumaan erilaisiin yhden robotin navettaratkaisuihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointikäytänteitä ja pihaton toiminnallisuutta käytännössä. Valitsin haastateltaviksi saman lypsytyypin ja kokoluokan lypsylehmäpihattoja, jotta tulokset olisivat keskenään mahdollisimman vertauskelpoisia. Tiloilla oli keskimäärin noin 70 lehmää ja lypsytapana yksi lypsyrobotti. Tilat sijaitsivat Satakunnan ja Pirkanmaan alueella.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena haastattelemalla tilallisia navettaolosuhteissa samalla tutustuen navetan käytäntöihin. Haastattelu jakaantui viiden pääotsikon alle. Pääotsikot olivat tilojen perustiedot, osastointi, hygienia, ruokintaratkaisut ja yhteenvetona onnistuneita ja epäonnistuneita yksityiskohtia.
Haastattelujen tuloksista voitiin päätellä, että kovin suuria muutoksia tilojen välisissä työkäytänteissä ja osastointiratkaisuissa ei ollut. Pienilläkin eroavaisuuksilla saattaa kuitenkin olla huomattavia vaikutuksia eläinten terveyteen ja työn kuormittavuuteen. Suurimpia eroja tilojen välillä oli lehmien erotteluun ja lypsylle ajamiseen liittyvässä osastoinnissa. Mikäli robotin kaksoiskiertokarsinaa ei ole, on pakkokarsina tai ohjattu lehmäliikenne lähes välttämätöntä. Myös ummessa olevien lehmien osastoinnissa kaikilla tiloilla olivat erilaiset ratkaisut, helpoimmaksi koettiin umpilehmien karsina lypsyrobotin läheisyydessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää yhden robotin lypsylehmäpihattojen osastointikäytänteitä ja pihaton toiminnallisuutta käytännössä. Valitsin haastateltaviksi saman lypsytyypin ja kokoluokan lypsylehmäpihattoja, jotta tulokset olisivat keskenään mahdollisimman vertauskelpoisia. Tiloilla oli keskimäärin noin 70 lehmää ja lypsytapana yksi lypsyrobotti. Tilat sijaitsivat Satakunnan ja Pirkanmaan alueella.
Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena haastattelututkimuksena haastattelemalla tilallisia navettaolosuhteissa samalla tutustuen navetan käytäntöihin. Haastattelu jakaantui viiden pääotsikon alle. Pääotsikot olivat tilojen perustiedot, osastointi, hygienia, ruokintaratkaisut ja yhteenvetona onnistuneita ja epäonnistuneita yksityiskohtia.
Haastattelujen tuloksista voitiin päätellä, että kovin suuria muutoksia tilojen välisissä työkäytänteissä ja osastointiratkaisuissa ei ollut. Pienilläkin eroavaisuuksilla saattaa kuitenkin olla huomattavia vaikutuksia eläinten terveyteen ja työn kuormittavuuteen. Suurimpia eroja tilojen välillä oli lehmien erotteluun ja lypsylle ajamiseen liittyvässä osastoinnissa. Mikäli robotin kaksoiskiertokarsinaa ei ole, on pakkokarsina tai ohjattu lehmäliikenne lähes välttämätöntä. Myös ummessa olevien lehmien osastoinnissa kaikilla tiloilla olivat erilaiset ratkaisut, helpoimmaksi koettiin umpilehmien karsina lypsyrobotin läheisyydessä.