Koneellisesti tuulettuvan ryömintätilan olosuhteet ja kehittäminen
Vuori, Roni (2016)
Vuori, Roni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816507
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016111816507
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin viiden eri kiinteistön ryömintätilaisten alapohjien korjausten jälkeistä toimivuutta tarkastelemalla ryömintätilojen olosuhteita. Tutkimuksen kohteina olivat Kuopion Niuvanniemen sairaalan kaksi rakennusta, Mikkelissä sijaitseva Sairilan koulukoti, Joensuussa sijaitseva virastotalo sekä Tohmajärvellä sijaitseva Niiralan tulli. Kohteissa on todettu aikaisemmin sisäilmaongelmia, jotka ovat vaihtelevasti liittyneet ryömintätilojen toimimattomuuteen. Jokainen kohteista on erilainen, joten tehdyt korjaustoimenpiteet eroavat toisistaan myös. Ryömintätilan olosuhteita tarkasteltiin ryömintätilojen lämpötila- ja kosteusmittauksilla, ryömintätilan ja sen yläpuolisen huonetilan välisillä paine-eromittauksilla sekä ryömintätilan tiiveyden laskennalla.
Tutkimuksissa selvisi, että ryömintätilojen suhteellinen kosteus sekä lämpötilat oli saatu hyviksi, eikä mikrobikasvustolle otollista kasvualustaa pysty syntymään. Suhteellinen kosteus pysyi tutkittavissa kiinteistöissä alle 70 % ja pakkasjakson aikana ryömintätilan lämpötila pysyi riittävän korkealla. Paine-eromittausten tulokset vaihtelivat kohteittain. Tavoitteena oli, että ryömintätilat olisivat alipaineisia huonetilaan nähden, mutta tämä toteutui ainoas-taan Niuvanniemen L-rakennuksessa. Sairilan koulukodin sekä Joensuun virastotalon paine-erot vaihtelivat mittauksien aikana suuresti.
Tutkimuskohteissa tulisi panostaa automaation toimivuuteen ja luotettavuuteen sekä varmistaa, että laitteiden hälytysrajat toimivat ja tieto niistä siirtyy keskuksiin, jotta ongelmat saataisiin ratkaistua. Tärkeintä kuitenkin on, että käyttötilojen sisäilma on rakennuksen käyttäjien kannalta terveellistä. Onkin tärkeää varmistaa ryömintätilan alapohjan tiiveys, ryömintätilan ja sisätilan välinen painesuhde, ryömintätilaan tulevan kosteusmäärän minimointi sekä sisä-ja ryömintätilan ilmanvaihto.
Tutkimuksissa selvisi, että ryömintätilojen suhteellinen kosteus sekä lämpötilat oli saatu hyviksi, eikä mikrobikasvustolle otollista kasvualustaa pysty syntymään. Suhteellinen kosteus pysyi tutkittavissa kiinteistöissä alle 70 % ja pakkasjakson aikana ryömintätilan lämpötila pysyi riittävän korkealla. Paine-eromittausten tulokset vaihtelivat kohteittain. Tavoitteena oli, että ryömintätilat olisivat alipaineisia huonetilaan nähden, mutta tämä toteutui ainoas-taan Niuvanniemen L-rakennuksessa. Sairilan koulukodin sekä Joensuun virastotalon paine-erot vaihtelivat mittauksien aikana suuresti.
Tutkimuskohteissa tulisi panostaa automaation toimivuuteen ja luotettavuuteen sekä varmistaa, että laitteiden hälytysrajat toimivat ja tieto niistä siirtyy keskuksiin, jotta ongelmat saataisiin ratkaistua. Tärkeintä kuitenkin on, että käyttötilojen sisäilma on rakennuksen käyttäjien kannalta terveellistä. Onkin tärkeää varmistaa ryömintätilan alapohjan tiiveys, ryömintätilan ja sisätilan välinen painesuhde, ryömintätilaan tulevan kosteusmäärän minimointi sekä sisä-ja ryömintätilan ilmanvaihto.