Aivokuolleen elinluovuttajan omaisten selviytyminen: kirjallisuuskatsaus

Abstract

Aivokuolema on Suomessa juridisesti hyväksytty kuoleman määritelmä ja lääketieteellisesti yhtä peruuttamaton ja lopullinen kuin sydämen toiminnan lakkaaminen. Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että aivokuoleman käsitteen ymmärtäminen on omaisille usein haastavaa. Aivokuolemaan johtaneet syyt ovat usein luonteeltaan ennalta-arvaamattomia, kuten äkilliset aivoverenvuodot tai onnettomuuden seurauksena tulleet vaikeat pään vammat. Elinluovutuksen vuoksi vainajan hengitys- ja verenkiertotoimintaa ylläpidetään koneellisesti teho-osastolla.

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata aivokuolleen elinluovuttajan omaisten tuen tarpeita ja selviytymistä tukevia tekijöitä elinluovutusprosessin aikana. Tavoitteena oli tuottaa ja koota tietoa työssään aivokuolleen elinluovuttajan omaisia kohtaaville ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostui yhdeksästä tutkimuksesta. Aineisto on julkaistu vuosien 2005-2015 aikana.

Opinnäytetyön tuloksena havaittiin, että omaisten selviytymistä tukevat tekijät ovat jaettavissa kolmeen kategoriaan. Omaisten selviytymisen kannalta heidän on tärkeä saada oikeaa ja oikea-aikaista tietoa, emotionaalista tukea ja empaattista kohtelua. Omaisten selviytymistä tukee lisäksi merkityksellisyyden kokeminen, joka on usein sidoksissa kulttuurisiin ja henkilökohtaisiin näkemyksiin.

Jatkotutkimus voisi suuntautua konkreettisen selviytymistä tukevan työkalun tai toimintamallin luomiseen.

A brain death is legally accepted definition of death in Finland, and medically, it is as irreversible and final as the cessation of heart function. According to research, however, the understanding the notion of brain death is often challenging for the relatives. The causes of brain death are often unpredictable in nature, such as spontaneous cerebral haemorrhages or serious head injuries caused by accidents. Due to an organ donation, the respiration and the blood circulation of the deceased are mechanically assisted in the ICU.

The aim of the thesis was to describe the support needs of the relatives of brain-dead organ donors and the factors supporting their coping during the organ donation process. The aim was to produce and collect information for professionals encountering relatives of brain-dead patients on a regular basis. The thesis was implemented as literature review the material of which consisted of nine studies published between 2005 and 2015.

According to the results of the thesis, the factors supporting the relatives’ coping can be divided into three categories. It is important that they receive the right kind of information at the right moment as well as emotional support and empathetic treatment. In addition, the relatives’ coping can be supported by finding elements of meaning and significance which are often related to cultural perspectives and personal views.

Further studies should focus on the creation of a concrete tool or an operational model that would support relatives during the organ donation process.