Autistinen lapsi perusvoimistelussa : kuperkeikkoja kaikille – opas autistisen lapsen voimisteluohjaajille
Rekola, Maiju; Koivula, Emmi (2016)
Rekola, Maiju
Koivula, Emmi
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121219947
Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opas, jonka tarkoituksena Lahjan Tyttöjen voimisteluohjaajan olisi helpompi työskennellä autistisen lapsen kanssa tulevaisuudessa erityislasten perusvoimistelutunneilla. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi Lahjan Tytöt ry. Kuperkeikkoja kaikille – opas sisältää teoriatietoa autismista, sekä neuvoja ja vinkkejä autististen kanssa toimimiseen erityislasten perusvoimistelutunneilla.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksella ja teemahaastattelulla. Suurin osa tutkimuksen aineistosta kerättiin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Teemahaastattelussa kysyttiin autististen lasten voimisteluohjaajalta hänen kokemuksistaan autistisen lapsen kanssa työskentelystä. Haastattelun tavoitteena oli selvittää ohjaajalta esimerkiksi hänen hyväksi kokemiaan keinoja miten toimia autistisen kanssa perusvoimistelutunneilla. Haastattelun tulokset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi sensorisen integraation teoria, sillä se on paljon käytetty autististen lasten toimintaterapiassa. Autistisen lapsen oikeuksia osallistua perusvoimistelutunneille perusteltiin muun muassa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teorian pohjalta.
Tutkimustuloksista ilmeni kolme kantavaa teemaa, jotka olivat ryhmänohjaus, vuorovaikutus sekä tunteihin valmistautuminen. Ryhmänohjausta ohjaaviksi tekijöiksi nousivat toistot, kuvien käyttö, erilaiset oppimistekniikat, selkeä ohjeistus, toimintojen kesto, eri menetelmien käyttö ja lapsen vaikuttaminen tekemiseen. Vuorovaikutuksessa nousi esille toiminnan mahdollistaminen, ryhmässä toimiminen, ohjaajien määrä ja lasten huomioiminen. Tunteihin valmistautuessa täytyy olla valmius muuttaa suunnitelmia sekä huomioida tavoitteiden asettaminen ja lapsen tunteminen. Sensorisen integraation teoriasta saatiin käytännön voimisteluharjoitteita perusvoimistelutunneille.
Toiveena on, että oppaasta olisi hyötyä perusvoimistelutunneilla autististen lasten ohjauksessa. Opas ei kuitenkaan ole kaikille autistisille lapsille yleistettävissä, sillä jokainen autistinen lapsi on oma erilainen yksilönsä.
Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksella ja teemahaastattelulla. Suurin osa tutkimuksen aineistosta kerättiin aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Teemahaastattelussa kysyttiin autististen lasten voimisteluohjaajalta hänen kokemuksistaan autistisen lapsen kanssa työskentelystä. Haastattelun tavoitteena oli selvittää ohjaajalta esimerkiksi hänen hyväksi kokemiaan keinoja miten toimia autistisen kanssa perusvoimistelutunneilla. Haastattelun tulokset analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön viitekehyksenä toimi sensorisen integraation teoria, sillä se on paljon käytetty autististen lasten toimintaterapiassa. Autistisen lapsen oikeuksia osallistua perusvoimistelutunneille perusteltiin muun muassa toiminnallisen oikeudenmukaisuuden teorian pohjalta.
Tutkimustuloksista ilmeni kolme kantavaa teemaa, jotka olivat ryhmänohjaus, vuorovaikutus sekä tunteihin valmistautuminen. Ryhmänohjausta ohjaaviksi tekijöiksi nousivat toistot, kuvien käyttö, erilaiset oppimistekniikat, selkeä ohjeistus, toimintojen kesto, eri menetelmien käyttö ja lapsen vaikuttaminen tekemiseen. Vuorovaikutuksessa nousi esille toiminnan mahdollistaminen, ryhmässä toimiminen, ohjaajien määrä ja lasten huomioiminen. Tunteihin valmistautuessa täytyy olla valmius muuttaa suunnitelmia sekä huomioida tavoitteiden asettaminen ja lapsen tunteminen. Sensorisen integraation teoriasta saatiin käytännön voimisteluharjoitteita perusvoimistelutunneille.
Toiveena on, että oppaasta olisi hyötyä perusvoimistelutunneilla autististen lasten ohjauksessa. Opas ei kuitenkaan ole kaikille autistisille lapsille yleistettävissä, sillä jokainen autistinen lapsi on oma erilainen yksilönsä.