Laulaja ihmemaassa : Mielikuvat ja synestesia laulamisessa

Abstract

Tutkimustyön tavoitteena oli saada selville mitä mielikuvat ovat ja miten mielikuvat toimivat laulun harjoittelun aikana, sekä miten niitä käytetään laulun opetuksessa. Samalla tutkittiin onko klassisten ja ei-klassisten laulajien mielikuvilla eroja. Selvitettiin, miten synestesia toimii ja miten se vaikuttaa taiteen tekemiseen. Lähteiden mukaan synestesia on vahvasti kytköksissä mielikuvien syntymiseen. Tietoperustana olevaan kirjallisuuteen perehtyminen auttoi tekijää ymmärtämään mielikuvia ja synestesiaa ja omaa ominaisuuttaan, jota kutsutaan colored-hearing synesthesia eli chromesthesia (värikuulo- synestesiaksi). Lähdekirjallisuudesta ilmeni myös, että jokaisella on jonkin tasoista synestesiaa. Laulaja, kuten ihminen yleensä, on psykofyysinen kokonaisuus, jossa mieli ja keho tekevät yhteistyötä. Haasteelliseksi lauluinstrumentin hallinnan ja sen opetuksen tekee se, että laulaja ei näe omaa ääni-instrumenttiaan. Mielikuvat auttavat hahmottamaan ja aistimaan omaa kehoa lauluprosessin aikana sekä muistamaan, oppimaan taitoja, muokkaamaan erilaisia tietorakenteita oppimisprosesseissa. Ihmiset aistivat ja näkevät asioita eri tavoin. Värikuulo- synestesian omaavalla ihmisellä on normaalia enemmän aistimuksia musiikkia kuunnellessa. Musiikki herättää värikuulo- synestesian omaavan ihmisen mielessä erilaisia värejä ja kuvioita. Synestesiassa aivojen eri osa-alueet yhdistyvät. Tämän vuoksi tunne-aistimukset sekoittuvat keskenään. Synestesia on tullut nyt vasta enemmän ihmisten tietoisuuteen. Ilmiötä ei ole vielä pystytty täysin tutkimaan lääketieteen keinoin. Laulajien ja opettajien haastattelut syvensivät käsitystä siitä, että mielikuvat ovat hyödyllinen ja tärkeä työväline laulamisessa ja laulunopetuksessa. Haastatteluissa ilmeni, että laulajien mielikuvien käytöllä on eroja. Klassisen ja ei-klassisen laulutyylien eroavaisuudet vaikuttivat laulajien mielikuvaharjoitusten eroihin. Erilaisten efektien käyttö rytmimusiikissa oli yksi suurimmista eroista mielikuvaharjoitusten käytössä. Laulupedagogien haastatteluista ilmeni, että kehon liikkuvuus aktivoi parhaiten mieltä. Haastatteluissa korostettiin, että laulupedagogin on otettava mielikuvaharjoitusten aikana huomioon laulajan persoona ja yksilöllisyys.

The aim of this study was to examine what mental images are and how they work during vocal teaching. In addition, the purpose was to determine whether classical and non-classical singers had differences in mental images. The study focused on how synaesthesia works and how it affects artistic activities. Based on literature, synaesthesia is strongly linked to the creation of mental images. The source literature helped the author to under-stand mental images and synaesthesia as well as her own feature called coloured-hearing synaesthesia, also known as chromesthesia. The source literature also showed that every-one has some levels of synaesthesia. A singer, as people in general, is a psycho-physical entity in which the mind and body cooperate. The difficulty in controlling and teaching the vocal instrument is that the singers do not see their own voice instrument. Mental images help to perceive and sense the body during the singing process and also to remember, learn skills and shape different structures of information during the learning process. People sense and see things in different ways. People who have coloured-hearing synaesthesia experience more sensations while listening to music. Music raises different colours and shapes in the minds of those who have the coloured-hearing synaesthesia. Different areas in the brain are combined in synaesthesia. The result is a mixture of different sensations. Nowadays, awareness of synaesthesia has grown. In medical terms, this phenomenon has not yet been fully investigated.Interviews with different singers and teachers made the author more convinced that mental images are a useful and important tool in singing and vocal teaching. The interviews showed that there were differences between singers. The style differences between classical and non-classical singing also affected the mental images used during vocal training. Different vo-cal effects in rhythm music were one of the main differences in using mental images. Ac-cording to the interviews with the vocal teachers, the movement of the body was the best activator of the mind. The interviews highlighted the idea that a vocal teacher should take the singers individuality into consideration during mental image exercises.