Jättiputken ja Jättipalsamin levinneisyys ja torjunta Suomessa : Kyselytutkimus Ely-keskusten vieraslajivastaaville

Abstract

Vieraskasvilajien yleisyys Suomen luonnossa on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana rajusti. Leviämistä pyritään estämään esimerkiksi lainsäädännöllä. Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta tuli voimaan vuoden 2016 alusta ja Kansallinen vieraslajistrategia on laadittu vuonna 2012. Lisäksi torjuntatoimintaa on harjoitettu erilaisten projektien puitteissa. Tässä opinnäytetyössä perehdytään tarkemmin jättiputken ja jättipalsamin levinneisyyteen ja torjuntaan Suomessa. Opinnäytetyössä tehtiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien vieraslajivastaaville kysely, jossa kartoitettiin vieraskasvien levinneisyyttä ja viranomaisten nykyistä ja tulevaa roolia torjuntatyössä. Kyselytutkimus tehtiin laadullisena tutki-muksena ja se lähettiin 17 vieraslajivastaavalle sähköpostilla. Kymmenen viranomaista vastasi tutkimukseen. Tutkimus osoitti, että viranomaiset haluaisivat puuttua enemmän asiaan, mutta heille ei ole annettu resursseja siihen. Tutkimuksessa esille nousi viranomaisten vaihteleva perehtyneisyys asiaan. Maanomistajien vastuu koettiin tärkeäksi, mut-ta taloudellisen tuen puuttuminen vaikuttaa heidän toimintaansa selvästi. Jättipalsamia ei koettu yhtä tärkeäksi torjua kuin vaarallista jättiputkea. Kansalaisjärjestöillä ja paikallisella toimijoilla uskottiin olevan mahdollisuus tiedottaa ja vaikuttaa vieraslajien torjuntaan omilla alueillaan.

Foreign plant species has strongly increased in number in Finland’s nature over the past years. The spreading of plants has tried to be prevented by legislation. That relationship to legislation was defined in 2016. National foreign species strategy was prepared in 2012. Prevention measures have been carried-out in different projects. This thesis surveys hogweed and himalayan balsam distribution and prevention in Finland. In the thesis the Centre for Economic, Development, Transport and Environment specialist authorities were sent an enquiry. In the enquiry they were asked about foreign plant distribution and what will be the role of the specialist authorities in prevention work at the moment and in the future. The enquiry was made in a qualitative survey and it was sent to 17 specialists by email. The enquiry was answered by ten specialist authorities. In the survey it was discovered that specialist authorities would want to play a bigger part but their resources are limited. Their knowledge of the foreign plants is variable. The responsibility of land owners was considered important but a lack of financial support makes a negative effect. Himalayan balsam is not felt as im-portant as the dangerous hogweed. Civic organizations and local actors, they will could or might to have a chance to give information foreign plants species and to impact foreign species prevention in their own areas.