Kansainväliset tiedoksiannot siviiliasioissa

Abstract

Opinnäytetyö on tehty työelämälähtöisesti, ja sen tavoitteena oli esitellä kansainvälisiin tiedoksiantoihin liittyviä keskeisimpiä sopimuksia ja lakeja. Lisäksi tavoitteena oli nostaa esille Pirkanmaan käräjäoikeudessa käytännön työssä esiin nousevia ongelmatilanteita. Työn tarkoituksena on myös toimia oppaana henkilöille, joille kansainvälinen tiedoksiantoprosessi ei aihealueena ole tuttu.

Aihe on rajattu koskemaan ainoastaan siviiliasioita. Työssä kerrotaan yleisesti tiedoksiantoprosessista, kotimaassa käytetyistä tärkeimmistä tiedoksiantotavoista sekä ulkomaan tiedoksiannoista.

Työn tutkimusmenetelminä oli sekä lainopillinen että laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Työssä käytetään hyväksi voimassaolevaa lainsäädäntöä, kirjallisuutta, henkilöhaastatteluja sekä kirjoittajan oman työkokemuksen kautta syntynyttä tietämystä. Työn empiirisessä osassa ja henkilöhaastatteluissa tutkitaan käräjäsihteerien, käräjänotaarin ja käräjäviskaalin subjektiivisia kokemuksia kansainvälisestä tiedoksiantoprosessista. Haastatteluihin valittiin henkilöitä, joilla oli keskivertoa enemmän kokemusta kansainvälisistä tiedoksiannoista, ja jotka olivat työskennelleet käräjäoikeudessa jo pidemmän aikaa. Haastattelut suunnattiin erityisesti käräjäsihteereille heidän tekemän käytännön työn ja käytännön työssä ilmenevien ongelmien takia. Haastattelut toteutettiin pääosin sähköpostitse.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kansainvälisen tiedoksiantoprosessin käytännön työssä on ongelmia. Näitä ongelmia saatiin jossain määrin kartoitettua tämän työn lopputuloksena. Monet ongelmakohdat ovat maailmalaajuisia eivätkä yksinään Pirkanmaan käräjäoikeuden vaikutusvallan piirissä. Työn tuloksena nostetaan esiin neljä kirjoittajan mielestä suurinta ongelmakohtaa. Näitä ongelmakohtia on koulutuksen, käsikirjan ja keskittämisen puuttuminen, Atlaksen kaltaisen järjestelmän puuttuminen muilta kuin EU-mailta, sähköisen tiedoksiannon kehittäminen sekä sen selvittäminen, miksi kantajat peruuttavat hakemuksiaan, kun selviää, että asianosainen oleskelee ulkomailla.

The thesis was made based on working life and the aim was to introduce the most relevant contracts and laws regarding the international notification process. Furthermore, the aim was to bring out problematic situations in the practical work at the District Court of Pirkanmaa. Moreover, the purpose of the thesis was to work as a guide for people who are not familiar with the international notification process.

The subject was only limited to civil cases. The thesis described the notification process generally, and the most common methods used in the service of summons domestically as well as in international cases.

The thesis used juridical research methods and a qualitative study. The thesis was based on current legislation, literature and interviews as well as on the writer’s own expertise developed through work experience. The empirical part of the thesis handled the interviews of legal secretaries, a district judge trainee and a junior district judge and their subjective experiences of the international notification process. The interviewees were selected based on them having above average experience of the international notification process and they have been working at the District Court for a longer time. The interviews were mainly targeted at the legal secretaries because of the problems occurring in the practical work they deal with in the everyday work. The interviews were mainly conducted by email.

In conclusion, there are problems in the practical work of the notification process. To some extent, these problems were discovered as the result of this thesis. Many of the problems are worldwide and not only in the power of the District Court of Pirkanmaa. The writer selected four main problems found in the study. These problems are the lack of training, handbook and centralization, the lack of systems such as Atlas in the countries outside the EU, the development and creation of a digital notification process, and lastly, the problem of plaintiffs canceling a claim when they realize that the other party stays abroad.