Moninaisuus työyhteisön tahtotilaksi : Sosiaali- ja teveysalan esimiesten kokemuksia moninaisuudesta

Abstract

Suomessa työelämän moninaisuus on noussut keskeiseksi ja huomioitavaksi tekijäksi organisaation tuottavuuden, työhyvinvoinnin ja osaamisen näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella moninaisuuden ilmentymistä työyhteisössä sekä esimiestä moninaisuuden johtamisen toimijana. Tutkimuksen kohteena oli sosiaali- ja terveysalan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat esimiehet. Tavoitteena oli kuvata, miten moninaisuus ilmenee esimiesten kokemana heidän työyhteisössään. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millaista osaamista moninaisuuden johtaminen esimiestyössä vaatii ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien esimiesten työpaikoilla.

Tutkimus oli kvalitatiivinen. Tutkimusaineistona oli 10 esseen otos MOJO -hankkeen kaikkiaan 139 kirjoitetuista esseistä. Esimiehet olivat kotoisin eri puolilta Suomea ja suurin osa heistä työskenteli sosiaali-alalla. Aineistossa esimiehet kuvasivat oman työpaikkansa moninaisuustekijöitä sekä omia kokemuksiaan, tuntemuksiaan ja ajatuksiaan moninaisuuteen ja moninaisuusjohtamiseen liittyen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä.

Moninaisuus herätti mielenkiintoa ja voimakkaitakin tunteita esimiehissä. Moninaisuustekijöistä sukupuoli, ikä, työkyky sekä yksityiselämän tilanne herättivät eniten ajatuksia. Erilaiset moninaisuustekijät yhdistyivät, kerrostuivat sekä limittyivät työpaikan arjessa. Tutkimustulosten mukaan vaikuttavimmaksi ja samalla haastavimmaksi moninaisuustekijäksi nousi yksilöiden persoonallisuus. Kokonaisuudessa työyhteisön moninaisuus nähtiin tavoiteltavana tilana, johon erilaisuuden arvostamisella, yhdenvertaisella kohtelulla ja moninaisuuden kunnioittamisella pyrittiin. Moninaisen työyhteisön johtaminen koettiin haasteelliseksi ja hallitsemattomuuden tunne korostui jatkuvasti muuttuvassa työelämässä. Erityistä moninaisuutta korostavaa johtamista ei esimiesten organisaatioissa juuri esiintynyt, mutta tarve moninaisuusjohtamiselle tunnistettiin. Moninaisuuden johtaminen edellytti ihmistuntemuksen lisäksi esimieheltä yhteisöllisyyden vahvistamista, erityisesti työyhteisöön liittymisen ja osallisuuden tukemisen näkökulmasta.

In Finland diversity in working life has become a central and meaningful factor when it comes to productivity, competence and well-being at work. The purpose of this study was to examine the manifestations of diversity in a work community and the supervisors’ role as leaders of diversity. The aim of this study was to describe how diversity was perceived and experienced by the supervisors studying in the Master`s Degree Programme in Health Care and Social Services Development and Management. In addition to this, the study focused on the competence required by diversity management at the supervisors’ workplaces.

The study was qualitative and the research data was collected from the essays written for the MOJOproject. The sample was 10 out of 139 essays. The supervisors were from different parts of Finland, and most of them worked in the social services. In the data the supervisors described the diversity factors at their workplaces and their experiences, feelings and thoughts of diversity and diversity management.

According to the results, diversity raised interest and strong feelings among the supervisors. Different diversity factors were combined, stratified and overlapping in everyday working life. Out of all diversity factors gender, age, working ability and personal life situation were the most thought-provoking ones. However, individual personalities were seen as the most effective and challenging diversity factor. As a whole, diversity was seen as something to strive for in a workplace, and this could be achieved by respecting equality, diversity and equal treatment. Leading a diverse work community was seen challenging, and the feeling of a lack of control was accentuated by the continuous changes in working life. There were no specific diversity management policies in the supervisors’ workplaces, but the need for diversity management was recognized. Diversity management was seen to require from a supervisor understanding of the human nature and strengthening the sense of community especially from the perspective of supporting participation.