Kelluva kokoelma : neljän kirjaston kokemuksia kellutuksesta

Abstract

Kelluvalla kokoelmalla tarkoitetaan kokoelmaa, jonka niteillä ei ole kotiyksikköä vaan niteet jäävät siihen toimipisteeseen johon palautuvat. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten kellutus on neljässä suomalaisessa kirjastossa järjestetty, miksi kellutukseen on siirrytty ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. Tässä työssä kellutusta tutkitaan yleisen kirjaston näkökulmasta ja toimeksiantajana toimii Turun kaupunginkirjasto.

Tutkittavat kirjastot olivat Espoon, Vantaan, Oulun ja Jyväskylän kaupunginkirjastot. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, joista kolme tehtiin paikan päällä ja yksi sähköpostitse. Haastateltavilta kysyttiin edellisessä kappaleessa mainittujen kysymysten lisäksi muun muassa kellutukseen valmistautumisesta, kelluvan kokoelman ylläpidosta, mahdollisista ongelmista sekä henkilökunnan suhtautumisesta kellutukseen.

Tutkituista kirjastoista kolmessa on käytössä täydellinen kellutus, yhdessä osakellutus. Suurimpia syitä kellutuksen aloittamiseen oli halu vähentää logistiikkaa ja tehostaa aineistojen kiertoa. Kellutuksen seurauksena kuljetettavien aineistojen määrä laski kolmessa kirjastossa ja nousi yhdessä. Aineistojen vaihtuvuus on kirjastoissa kellutuksen seurauksena kasvanut. Suurimpia haasteita olivat tasapainottaminen ja uuden ajattelutavan omaksuminen.

Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, mutta teoriassa mainittujen seikkojen ja haastatteluissa ilmi tulleiden asioiden välillä on huomattavissa joitakin yhtäläisyyksiä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla muun muassa Turun kaupunginkirjaston kellutuksen vaikutusten arviointi, kellutus tieteellisen kirjaston kannalta ja kellutuksen vaikutukset asiakastyytyväisyyteen.

A floating collection means a collection wherein items do not have an own branch. The items remain in whichever library they are returned to. The purpose of this thesis is to find out how four Finnish libraries have organized the floating, why they started the floating and what kind of effects the floating had. In this thesis, floating was studied from the point of view of a public library. The commissioner of the thesis was Turku City Library.

The libraries that were studied in the thesis were Espoo City Library, Vantaa City Library, Oulu City Library and Jyväskylä City Library. The study was qualitative and the research method was expert interview. Three interviews were done on the spot and one interview via email. The three main questions were: How have the four Finnish libraries organized the floating?, Why did they start the floating? and What kind of effects did the floating have? In addition, there were questions about preparation, maintenance, problems and the employees′ attitude.

Three of the four libraries studied in this thesis use full floating and one library floats only part of its materials. The biggest reasons for the floating were an urge to reduce logistics and enhance the circulation of materials. As a result of the floating, the amount of the materials that were transported between libraries decreased in three libraries and increased in one library. The circulation of materials has grown as a result of the floating. The biggest challenges were balancing and the adaptation of a new mindset.

A generalization of the results is not possible, but it is possible to see some similarities between the theory and the results of the interviews. The potential issues for further study are for example the evaluation of the floating at Turku City Library, floating in a scientific library and the effects of floating on customer satisfaction.