Kelluva kokoelma : neljän kirjaston kokemuksia kellutuksesta
Rautanen, Heidi (2016)
Rautanen, Heidi
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420301
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121420301
Tiivistelmä
Kelluvalla kokoelmalla tarkoitetaan kokoelmaa, jonka niteillä ei ole kotiyksikköä vaan niteet jäävät siihen toimipisteeseen johon palautuvat. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää miten kellutus on neljässä suomalaisessa kirjastossa järjestetty, miksi kellutukseen on siirrytty ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut. Tässä työssä kellutusta tutkitaan yleisen kirjaston näkökulmasta ja toimeksiantajana toimii Turun kaupunginkirjasto.
Tutkittavat kirjastot olivat Espoon, Vantaan, Oulun ja Jyväskylän kaupunginkirjastot. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, joista kolme tehtiin paikan päällä ja yksi sähköpostitse. Haastateltavilta kysyttiin edellisessä kappaleessa mainittujen kysymysten lisäksi muun muassa kellutukseen valmistautumisesta, kelluvan kokoelman ylläpidosta, mahdollisista ongelmista sekä henkilökunnan suhtautumisesta kellutukseen.
Tutkituista kirjastoista kolmessa on käytössä täydellinen kellutus, yhdessä osakellutus. Suurimpia syitä kellutuksen aloittamiseen oli halu vähentää logistiikkaa ja tehostaa aineistojen kiertoa. Kellutuksen seurauksena kuljetettavien aineistojen määrä laski kolmessa kirjastossa ja nousi yhdessä. Aineistojen vaihtuvuus on kirjastoissa kellutuksen seurauksena kasvanut. Suurimpia haasteita olivat tasapainottaminen ja uuden ajattelutavan omaksuminen.
Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, mutta teoriassa mainittujen seikkojen ja haastatteluissa ilmi tulleiden asioiden välillä on huomattavissa joitakin yhtäläisyyksiä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla muun muassa Turun kaupunginkirjaston kellutuksen vaikutusten arviointi, kellutus tieteellisen kirjaston kannalta ja kellutuksen vaikutukset asiakastyytyväisyyteen.
Tutkittavat kirjastot olivat Espoon, Vantaan, Oulun ja Jyväskylän kaupunginkirjastot. Tutkimus oli laadullinen ja tutkimusmenetelmänä käytettiin asiantuntijahaastattelua, joista kolme tehtiin paikan päällä ja yksi sähköpostitse. Haastateltavilta kysyttiin edellisessä kappaleessa mainittujen kysymysten lisäksi muun muassa kellutukseen valmistautumisesta, kelluvan kokoelman ylläpidosta, mahdollisista ongelmista sekä henkilökunnan suhtautumisesta kellutukseen.
Tutkituista kirjastoista kolmessa on käytössä täydellinen kellutus, yhdessä osakellutus. Suurimpia syitä kellutuksen aloittamiseen oli halu vähentää logistiikkaa ja tehostaa aineistojen kiertoa. Kellutuksen seurauksena kuljetettavien aineistojen määrä laski kolmessa kirjastossa ja nousi yhdessä. Aineistojen vaihtuvuus on kirjastoissa kellutuksen seurauksena kasvanut. Suurimpia haasteita olivat tasapainottaminen ja uuden ajattelutavan omaksuminen.
Tutkimuksen tuloksia ei voi yleistää, mutta teoriassa mainittujen seikkojen ja haastatteluissa ilmi tulleiden asioiden välillä on huomattavissa joitakin yhtäläisyyksiä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita voisivat olla muun muassa Turun kaupunginkirjaston kellutuksen vaikutusten arviointi, kellutus tieteellisen kirjaston kannalta ja kellutuksen vaikutukset asiakastyytyväisyyteen.