Practical approach to an amateur sports club activities development : case Paimion Haka

Abstract

The foundation of a Finnish sporting system is a local community sport organization (CSO) and voluntary work done within them. Changes in sport as a hobby and changes in CSOs have brought up the need to study how actual CSOs function and how well they respond to modern day requirements. This master’s thesis focuses on mapping out how to develop Paimion Haka club activities towards more organized and systematic ways of working and still retaining its voluntary workforce.

The paper starts with introduction to the topic and continues describing the research objectives and methodology used in the thesis. Quantitative method was chosen since the population under study was large and variability of opinions needed to be recorded and described (Saunders, 2012, 419). A self-completed and a web-based survey produced enough responses to group and generalize opinions meaningfully.

A theoretical perspective on good governance practices is presented in chapter two. The chapter also reviews Finland’s Football Federation’s Quality System in detail. Understanding its qualification criteria is relevant before any conclusions about the system’s responsiveness can be drawn. The third part of the theory chapter studies sport volunteers’ motivational factors and retention means. The empirical study and analysis are presented in the third chapter. Its focus was on defining well and badly functioning activity areas and practices of the club. The most significant aspect of the study was to map out the most important development needs in the minds of the club members.

In the final chapter, it is concluded that implementation of the Quality System at Paimion Haka is feasible and responds well to the needs of the club. However, before implementation the management team needs to re-formulate its strategic action plan to comply with the Quality System’s criteria. This master’s thesis ends with recommendations to apply the four principles of good governance practices in all the club related development work.

Suomalaisen urheilutoiminnan perustana ovat paikalliset urheiluseurat ja niissä tehtävä vapaaehtoistyö. Muutokset liikunnan harrastamisessa sekä muutokset urheiluseurojen toiminnoissa ovat nostaneet esiin tarpeen tutkia kuinka hyvin ja millä tavoin urheiluseurat ovat muutostarpeisiin vastanneet. Tässä opinnäytetyössä keskitytään kartoittamaan miten Paimion Hakan tulisi kehittää seuratoimintojaan paremmin hallittavaan ja järjestelmällisempään suuntaan, ja kuinka seura muutosprosessin aikana pystyy tukemaan ja pitämään kiinni vapaaehtoisistaan.

Opintonäytetyö alkaa aiheen esittelyllä ja jatkuu tutkimuskysymysten ja -metodologian kuvauksilla. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä valittiin, koska tutkimuspopulaatio oli suuri ja tavoitteena oli muodostaa käsitys koko populaation mielipiteistä urheiluseuran toimintaan liittyvissä väittämissä. (Saunders, 2012, 419). Itsetäytettävä, internet-pohjainen kyselytutkimus tuotti tarpeeksi vastauksia, jotta niistä pystyttiin tekemään ryhmitelmiä ja yleistyksiä tarkoituksenmukaisesti.

Kappaleessa kaksi esitellään teoreettiselta kannalta hyvän hallinnon toimintamalleja. Osiossa tarkastellaan myös Suomen Palloliiton Laatujärjestelmää yksityiskohtaisemmin. Järjestelmän laatukriteerien ymmärtäminen on oleellista ennen kuin voidaan esittää päätelmät siitä kuinka hyvin laatujärjestelmä vastaa seuran tarpeisiin. Kolmantena teoriaosiossa tutkitaan vapaaehtoistyön motivaatiotekijöitä sekä tapoja pitää heidät mukana toiminnassa.

Tutkimuksen empiirinen osuus ja tutkimustiedon analysointi esitellään kolmannessa kappaleessa. Tutkimuksella selvitettiin seurassa hyvin ja huonosti toimivat käytännöt. Tutkimuksessa oleellisinta oli määritellä nimenomaan seuran jäsenten mielipiteitä tutkittavan urheiluseuran eniten kehitystä vaativista toimintatavoista ja -alueista.

Viimeisessä kappaleessa todetaan, että Laatujärjestelmän käyttöönotto Paimion Hakassa on järkevää ja se vastaa hyvin seuran kehitystarpeisiin. Ennen käyttöönottoa suositellaan kuitenkin, että johtoryhmä päivittää ja mukauttaa toimintasuunnitelmansa vastaamaan Laatujärjestelmän kriteerejä sekä laatutasoja. Lopuksi tutkimustuloksiin pohjautuen suositellaan Paimion Hakaa ottamaan käyttöönsä hyvän hallintotavan neljä pääperiaatetta ja noudattamaan niitä kaikessa seuran toimintaan liittyvässä kehitystyössä.