Henkilöstöhallinnon kehittäminen valtion virastossa : Erään Kaiku-hankkeen seurantatutkimus
Huunanmaa, Missu (2016)
Huunanmaa, Missu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520556
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520556
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää erään valtion viraston henkilöstöhallintoa erityisesti työkykyjohtamisen osalta kartoittamalla työhyvinvoinnin tilaa ja sen kehitystä aikaisemmin suoritettujen toimenpiteiden seurauksena. Valtion virastolle luotiin kysely heille toteutetusta Kaiku-hankkeesta, ja kyselystä saadut vastaukset analysoitiin. Tämän kyselyn avulla pyrittiin selvittämään Kaiku-hankkeen vaikutukset sekä työntekijöiden kokemukset kyseisestä hankkeesta. Lisäksi tutkittiin, olisiko tarvetta jatkohankkeelle.
Teoreettisen toteutuksen mukaan työhyvinvointia tulisi kehittää yrityksessä jatkuvasti. Hyvän johtamisen lisäksi työhyvinvointia tulisi pitää yllä työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävällä toiminnalla sekä sitoa nämä osaksi työyhteisön jokapäiväistä toimintaa. Organisaatioissa tulisi panostaa työkykyjohtamiseen, esimiestyöhön sekä esimiesten jatkuvaan koulutukseen ja työnohjaukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä olivat strukturoitu ja puolistrukturoitu haastattelu kyselylomakkeen osalta. Hankevetäjän haastattelussa tutkimusmenetelmänä oli avoin haastattelu.
Tutkimustuloksista voitiin todeta, että jatkohanke olisi paikallaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen tulisi saada osaksi jokapäiväistä toimintaa. Firstbeat-mittauksesta pitäisi tulla jokavuotinen, jotta työntekijöiden tilanteita pystyttäisiin seuraamaan ja näkemään toivottua kehitystä jokaisen hyvinvoinnissa. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että koko viraston yhteisiä tapaamisia järjestettäisiin enemmän. Tutkimustuloksista voitiin päätellä myös, että kyseisen viraston henkilöstöhallintoa tulisi kehittää työkykyjohtamisen osalta niin, että esimiehille järjestettäisiin työnohjausta työhyvinvoinnin johtamiseen liittyen. Tällöin saataisiin erittäin laadukasta johtamista, joka taas heijastuu työntekijöiden työhyvinvointiin ja sen paranemiseen.
Teoreettisen toteutuksen mukaan työhyvinvointia tulisi kehittää yrityksessä jatkuvasti. Hyvän johtamisen lisäksi työhyvinvointia tulisi pitää yllä työhyvinvointia ja työkykyä ylläpitävällä toiminnalla sekä sitoa nämä osaksi työyhteisön jokapäiväistä toimintaa. Organisaatioissa tulisi panostaa työkykyjohtamiseen, esimiestyöhön sekä esimiesten jatkuvaan koulutukseen ja työnohjaukseen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä olivat strukturoitu ja puolistrukturoitu haastattelu kyselylomakkeen osalta. Hankevetäjän haastattelussa tutkimusmenetelmänä oli avoin haastattelu.
Tutkimustuloksista voitiin todeta, että jatkohanke olisi paikallaan. Työhyvinvoinnin kehittäminen tulisi saada osaksi jokapäiväistä toimintaa. Firstbeat-mittauksesta pitäisi tulla jokavuotinen, jotta työntekijöiden tilanteita pystyttäisiin seuraamaan ja näkemään toivottua kehitystä jokaisen hyvinvoinnissa. Tämän lisäksi olisi tärkeää, että koko viraston yhteisiä tapaamisia järjestettäisiin enemmän. Tutkimustuloksista voitiin päätellä myös, että kyseisen viraston henkilöstöhallintoa tulisi kehittää työkykyjohtamisen osalta niin, että esimiehille järjestettäisiin työnohjausta työhyvinvoinnin johtamiseen liittyen. Tällöin saataisiin erittäin laadukasta johtamista, joka taas heijastuu työntekijöiden työhyvinvointiin ja sen paranemiseen.