Johtajan keinot : Johtamistekninen prosessianalyysi opinnäytetyökonsertin harjoittamisesta kuorolle ja orkesterille

Abstract

Kirjallinen opinnäytteeni keskittyy analysoimaan taiteellisen opinnäytetyöni, 1.10.2016 pidetyn konsertin, harjoittamisprosessia kuoron- ja orkesterinjohtajan näkökulmasta. Aineisto kerättiin harjoitusprosessin aikana laadullisin menetelmin: oppimispäiväkirjan sekä harjoitusten sekä konsertin videoinnin avulla.

Työn keskeiset käsitteet nousevat johtamistekniikan sekä toisaalta harjoitusprosessin alueilta. Johtamisteknisestä näkökulmasta työssä käsitellään esimerkiksi johtavan ja avustavan käden rooleja johtamisessa sekä lyöntien vauhtia, suuntaa sekä kokoa. Harjoitusprosessin analysoinnin apuna on käytetty muiden muassa harjoitusprosessin teknisten ja musiikillisten prioriteettien mallia, josta erityistä huomiota on saanut erityisesti tempo ja orkesterin yhtenäisyys sekä fraseeraus ja musiikilliset linjat.

Opinnäytetyökonserttini koostui barokin, klassismin sekä romantiikan ajan orkesteri- sekä kuoromusiikista. Osassa teoksista oli solisteja (urut, viulu, laulu). Työni keskiössä oli tehdä näkyväksi niitä teknisiä keinoja, joilla johtaja voi auttaa muusikkoja prosessin aikana yhä parempaan suoritukseen. Kirjallisessa työssäni olen lähestynyt aihetta kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin olen eritellyt omaa johtajan työtäni prosessin eri vaiheissa sekä johtamiseen liittyviä oppimiskokemuksia prosessin varrelta. Toisaalta olen eritellyt orkesterin ja kuoron suorituksen haasteita, ja olen kuvannut näiden haasteiden selättämiseksi löytämiäni välineitä.

Oppimisprosessin näkökulmasta keskeisiksi sisällöiksi muodostuivat erityisesti ohjelmistovalintojen pohdinta käytettävissä olevien instrumenttien näkökulmasta, oman valmistautumisen analysointi, eri instrumenttien johtamisen ja harjoittamisen erityispiirteet sekä analyysi konserttitilanteesta. Harjoitusprosessin aikana nousseiden haasteiden osalta tässä työssä käsittelin erityisesti continuon rytmistä yhdenmukaisuutta, lähtöjen ja fermaattien näyttämistä, hitaiden tempojen johtamista sekä yhteisten musiikillisten linjojen rakentumista. Näitä kaikkia haasteita tässä työssä käsitellään erityisesti johtajan näkökulmasta.

The written thesis focuses on analyzing the process of rehearsing the artistic part of my thesis, which was presented in a concert on the 1st Oct 2016, in which I was the conductor. The data was collected from the point of view of the conductor with qualitative methods: learning diary and video recordings of the musical rehearsals.

The key concepts of the thesis are based on the fields of conducting technique and musical rehearsal process. From the technical side the thesis discusses for example the roles of the conducting / leading and the assisting hand, and on the other hand the velocity, direction and size of the beat of the conductor. A model of technical and musical priorities of the musical rehearsing process is introduced to enable analysis of the process. The priorities of greatest interest for this thesis are tempo and orchestral coherence, as well as phrasing and musical direction.

The actual concert consisted of orchestral and choral music from the eras of Baroque, Classism, and Romanticism. Some of the pieces included solistic parts (organ, violin, vocal). In the center of my thesis was the process of understanding and verbalizing the technical means of conductor, that during the learning process can enable the musicians to play even better. In this thesis I have discussed the means from two different perspectives. First, I have analyzed my personal learning process of conducting and rehearsing the musical orchestra and choir. Secondly, I have pinpointed some of the challenges the orchestra / the choir encountered during the process, and I have described the means I, as the conductor, have sought and used to overcome them.

When looking at the learning process, the choice of repertoire, the analysis of my own preparation, the differences of conducting different musical ensembles (orchestra / chamber choir / soloists), and the analysis of the actual concert performance rose to have most significance. Amongst the most interesting challenges encountered through the process were the rhythmical coherence of the continuo ensemble, the technique of conducting the beginnings and the fermatas, the conducting of slow tempos, and the coherence of musical phrasing and direction. All of these themes are elaborated in the thesis from the conductor’s perspective.