Pli selon pli kuulonvaraisesti : Analyysi spektrimorfologian näkökulmasta

Abstract

Opinnäytetyön päämääränä oli tehdä kuulonvarainen analyysi Pierre Boulezin sävellyksen Pli selon pli kolmannesta osasta käyttäen apuna Denis Smalleyn spektrimorfologista metodia.

Analyysityön alkuvaiheessa teosta kuunneltiin ja kirjoitettiin muistiin huomioita kuulohavainnoista. Seuraava vaihe oli graafisen partituurin piirtäminen kiinteään ajalliseen mittakaavaan. Lopuksi teosta kuunneltiin lyhyemmissä osissa tehden tarkempia havaintoja spektrimorfologian käsitteitä hyödyntäen.

Teoksen kuulonvaraisesti havainnoiduista musiikillisista tapahtumista tärkeimmät saatiin onnistuneesti kuvailtua spektrimorfologian käsittein. Graafisen partituurin piirtäminen jo analyysin varhaisessa vaiheessa havaittiin hyödylliseksi kokonaiskuvan saamiseksi teoksesta ja sen jakautumisesta taitteiksi. Kuitenkin säveltasorakenteiden analysointi jäi analyysin ulkopuolelle, sillä spektrimorfologia ei anna tarkkoja työkaluja sen kuvaamiseen ja säveltasorakenteiden analyysi kuulonvaraisesti näin monimutkaisen musiikin yhteydessä on myös hyvin vaikea tehtävä.

Mahdollisia kehittämisehdotuksia ovat spektrimorfologiaan kuuluvien ajallisten rakenteiden muotoiluun ja tilaan liittyvien käsitteiden laajempi käyttö analyysissä. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita ovat spektrimorfologisen metodin käyttö analysoitaessa musiikkia, joka sisältää enemmän hälyä kuin tässä työssä analysoitu teos, tai liikkeen käsitteen hyödyntäminen analysoitaessa kenttämäisiä tekstuureja sisältävää musiikkia, kuten Witold Lutoslawskin musiikkia tai György Ligetin tiettyjä teoksia.

The objective of this study was to do an auditive analysis of the third movement of Pierre Boulez's composition Pli selon pli by using the spectro-morphological method of Denis Smalley.

The study was carried out at the first stage by listening and writing down observations about the music. The next stage was drawing a graphical score of the work in a fixed time scale. Finally, the work was listened to in smaller sections making more accurate observations using the concepts of spectro-morphology.

The main musical events as perceived auditively were successfully depicted by spectro-morphological terms. Drawing the graphical score in an early stage of the analysis was considered helpful to obtain a view of the movement as a whole and its division to smaller sections. However, the analysis of the pitch constructions of the work was left out of this analysis due to the lack of terminology related to it in the spectro-morphological method and also the difficulty of the task of analysing them auditively.

Some possibilities of further research are using the spectro-morphological concepts of structuring processes and space to a greater extent. An interesting object of analysis would be a work using a higher degree of noise than the work analysed in this study. Additionally, interesting results about the concept of motion could be obtained by applying the spectro-morphological method to music which has field-like textures, such as what can be found in the works of Witold Lutoslawski and some works of György Ligeti.