Aurajoen valuma-alueen vesistökuormituksen kartoitus

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Aurajoen valuma-alueella muodostuvaa vesistökuormitusta niin määrällisesti kuin alueellisesti ja pohditaan vaihtoehtoja vesistökuormituksen vähentämiseksi. Ravinnekuormitustiedot pohjautuvat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kehittämän vedenlaadun ja ravinnekuormituksen mallinnus- ja arviointi-järjestelmän VEMALA:n arvioihin. Haitallisten aineiden kuormitusta koskevien tietojen lähteinä on käytetty Ympäristöhallinnon toteuttamien hankkeiden tuloksia sekä SYKE:n ympäristötietojärjestelmiä VAHTI:a ja HERTTA:a.

Suomen sisä- ja rannikkovesien suurin ongelma on rehevöityminen. Rehevöityminen on suoraa seurausta vesistöjen lisääntyneestä ravinnekuormituksesta ja etenkin leville tärkeiden fosforin ja typen määrän kasvusta vesistöissä. Vaikka Aurajoen mukana Itämereen päätyvien ravinteiden osuus ei ole niin merkittävä, vaikuttaa se näkyvästi Turun saaristomeressä. Rehevöityminen aiheuttaa alueella biodiversiteetin köyhtymistä ja virkistyskäyttömahdollisuuksien vähenemistä.

Aurajoen valuma-alueella ravinteiden päästölähteinä toimivat maa- ja metsätalous, haja- ja loma-asutus, jotka kaikki yhdessä muodostavat hajakuormituksen. Pistekuormituksen määrä on alueella vähäistä, sillä huomattavimmat pistekuormittajat sekä asutuksen ja teollisuuden jätevedet johdetaan nykyään pääasiallisesti Turun seudun puhdistamolle.

Aurajoen valuma-alue on maatalousvaltaista seutua, jonka pellot sijaitsevat eroosioherkällä savimaalla. Maatalous onkin valuma-alueen suurin vesistökuormittaja. Jotta vesistökuormitusta saataisiin valuma-alueella vähennettyä ja rehevöitymistä hillittyä, tulisi ravinnehuuhtoumaa vähentävät toimenpiteet kohdistaa maatalouteen. Toimenpiteet maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi ovat jo pääosin tiedossa, mutta niiden toteuttaminen pelloilla ei ole ollut riittävää kokonaiskuormituksen pienentämiseksi.

The objective of this thesis was to study the loading of nutrients and hazardous substances in the Aurajoki river catchment area. The aim was to study the formation of the nutrient loading in the area, locate the places where most of the loading is formed and how it would be possible to prevent the loading from forming. The data about the nutrient load was collected from the water quality and nutrient load modeling and evaluation system VEMALA, created and managed by the Finnish Environment Institute. The web-based environmental information database HERTTA and environmental compliance database VAHTI were used as sources of information about hazardous substances in Aurajoki river. Additional data was also collected from different surveys made on the Aurajoki river.

Eutrophication is the greatest threat of the Archipelago Sea. It is a direct result of increasing amount of nutrient load in watersheds, especially phosphorus (P) and nitrogen (N), both of which are essential in algae production. Although the biggest volumes of the nutrient loading aren’t going to Baltic Sea from Finland, the nutrients have a great influence on the Archipelago Sea. Eutrophication causes impoverishment of biodiversity and decreases the recreational use of the area.

According to studies, the sources of loading in the Aurajoki river catchment area are agriculture, forestry, livestock production, scattered settlements, stormwater, natural leaching and fallout. Because all the domestic and industrial wastewater is conducted to the Wastewater Treatment Plant of Turku, it is hard to demonstrate any of the point sources of pollution in the area.

Almost 40 % of the catchment area is agricultural land, hence most of the load is formed in agricultural areas. The dominant soil type is clay, which is very sensitive to erosion. Due to this the reasons the volume of the loading is so great. To reduce the loading of the Aurajoki river, the reducing measures should be targeted to agriculture. The measures for reducing the load are known and suggested in various studies. But the measures haven’t been implemented effectively enough to decrease the nutrient loading from the Aurajoki river catchment area.