Suomen Hopealinja Oy:n ja Oy Runoilijan tien talousraportoinnin kehittäminen
Lenander, Jutta (2016)
Lenander, Jutta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520671
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520671
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Suomen Hopealinja Oy:n ja Oy Runoilijan tien talousraportointia ja samalla tuoda esiin eri järjestelmien hyödyntämättömiä raportointiominaisuuksia. Suomen Hopealinja Oy:n ja Oy Runoilijan tien liiketoimintaan kuuluvat matkustajalaivaliikenne sisävesillä, ravintolaliiketoiminta ja näihin liittyvät oheispalvelut. Toiminnanohjauksesta on puuttunut ennakoiva ja reaaliaikainen talousraportointi, yleiset toiminnan mittarit ovat olleet epämääräisiä ja järjestelmien väliltä on puuttunut sähköinen tiedonkulku. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda johdon operatiivisen toiminnan ohjaukseen sisäinen raportointimalli, seurattavat mittarit ja raportointiaikataulu hyödyntäen järjestelmien välillä toteutettavia ohjelmointirajapintoja eli sähköistä tiedonsiirtoa.
Tutkimusmenetelmäksi opinnäytetyöhön valikoitui tutkimuksellinen kehittäminen, jossa käytettiin laadullisia menetelmiä. Opinnäytetyötä varten tehtiin taustatutkimusta asiantuntijahaastatteluilla. Työn teoriaosuus pohjautui talousraportin ja mittareiden mallinnukseen sekä talousraportoinnin ja – seurannan teorioihin. Lähdemateriaaleina käytettiin alan kirjallisuutta ja Internet-lähteitä. Kehitysajatukset pohjustettiin teorian soveltamisesta, asiantuntijahaastatteluista ja omasta havainnoinnista.
Työn tuloksena syntyivät muutosehdotukset taustajärjestelmiin raportoinnin ja toiminnallisuuden parantamiseksi, talouden raportointimalli, seurattavat mittarit ja niiden raportointiaikataulut. Yrityksen ulkoisen laskentatoimen raportointi toimii kohtuullisen hyvin, mutta sisäisen laskentatoimen raportoinnissa, seurannassa ja niiden kautta määrittyvässä toiminnanohjauksessa oli parantamisen varaa. Eniten sisäisen laskentatoimen raportoinnin tehostumiseen vaikuttaa taustajärjestelmien toiminnallisuuden parantaminen sähköisen tiedonsiirron osalta.
Opinnäytetyön aikana tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella kävi selväksi, että yhtiöiden käytössä olevissa järjestelmissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia raportoinnin ja mittaroinnin näkökulmasta. Selkeyttämällä raportoinnin sisältöä ja määrittelemällä aikataulutettu mittaristo, saatiin aikaan toimiva talousraportoinnin menetelmä juuri näiden yhtiöiden käyttöön. Uuden raportointimallin toiminnallisuus selviää lopullisesti, kun käynnissä oleva järjestelmäkehitysprojekti ja järjestelmien väliset integraatiot saadaan vietyä loppuun.
Tutkimusmenetelmäksi opinnäytetyöhön valikoitui tutkimuksellinen kehittäminen, jossa käytettiin laadullisia menetelmiä. Opinnäytetyötä varten tehtiin taustatutkimusta asiantuntijahaastatteluilla. Työn teoriaosuus pohjautui talousraportin ja mittareiden mallinnukseen sekä talousraportoinnin ja – seurannan teorioihin. Lähdemateriaaleina käytettiin alan kirjallisuutta ja Internet-lähteitä. Kehitysajatukset pohjustettiin teorian soveltamisesta, asiantuntijahaastatteluista ja omasta havainnoinnista.
Työn tuloksena syntyivät muutosehdotukset taustajärjestelmiin raportoinnin ja toiminnallisuuden parantamiseksi, talouden raportointimalli, seurattavat mittarit ja niiden raportointiaikataulut. Yrityksen ulkoisen laskentatoimen raportointi toimii kohtuullisen hyvin, mutta sisäisen laskentatoimen raportoinnissa, seurannassa ja niiden kautta määrittyvässä toiminnanohjauksessa oli parantamisen varaa. Eniten sisäisen laskentatoimen raportoinnin tehostumiseen vaikuttaa taustajärjestelmien toiminnallisuuden parantaminen sähköisen tiedonsiirron osalta.
Opinnäytetyön aikana tehtyjen asiantuntijahaastattelujen perusteella kävi selväksi, että yhtiöiden käytössä olevissa järjestelmissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia raportoinnin ja mittaroinnin näkökulmasta. Selkeyttämällä raportoinnin sisältöä ja määrittelemällä aikataulutettu mittaristo, saatiin aikaan toimiva talousraportoinnin menetelmä juuri näiden yhtiöiden käyttöön. Uuden raportointimallin toiminnallisuus selviää lopullisesti, kun käynnissä oleva järjestelmäkehitysprojekti ja järjestelmien väliset integraatiot saadaan vietyä loppuun.