Työhönkuntoutuksen toiminnallisia menetelmiä kehittämässä
Sailola, Tuula (2016)
Sailola, Tuula
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620715
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121620715
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toiminnallisia menetelmiä kuntoutusyritys Verven Turun yksikön asiakastyöhön. Verve tuottaa työhönkuntoutuspalveluja valtakunnallisesti pääosin Kansaneläkelaitoksen, työeläkelaitosten ja vakuutusyhtiöiden tilauksesta. Turussa tarjotaan avomuotoista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta yksilö- ja ryhmätoteutuksena.
Kehittämisprojekti noudatti Toikon ja Rantasen (2009) tutkimuksellisen kehittämistyön mallia. Toimipaikan työntekijöistä määritettiin avaintoimijat, jotka osallistuivat tarvekartoitus-haastatteluihin. Haastattelujen ja palvelustandardien avulla tehtiin kehittämisen tarveanalyysia. Toiminnallisia harjoituksia ideoitiin ja testattiin autenttisissa tilanteissa lähinnä ammatillisten kuntoutuskurssien ryhmäjaksoilla. Kokeilujen ja palautteen perusteella laadittiin menetelmäkuvaukset eli ohjeet harjoitusten ohjaajille. Menetelmiä esiteltiin kaikille työntekijöille ja ehdotettiin jatkokehittämistä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi 25 toiminnallista menetelmää sisältävä kokoelma, joka sijaitsee yrityksen intranetissä. Menetelmät on ryhmitelty neljän pääfunktion mukaan: tutustuminen ja ryhmäytyminen, vireytyminen ja keskittyminen, itsetuntemus ja itseilmaisu sekä tavoitteiden työstäminen. Työntekijöiden toiveita myötäillen menetelmät eivät juuri vaadi valmisteluja tai erityismateriaaleja. Ne ovat enimmäkseen lyhytkestoisia sekä eri teemoihin ja tilanteisiin muokattavissa.
Toiminnallisilla menetelmillä on työhönkuntoutukseen paljon annettavaa. Ne voivat lisätä kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä ja -keskeisyyttä sekä monipuolistaa asiakkaista saatua tietoa. Toiminnallisuuden kautta kuntoutuja saattaa kehittää itsetuntemustaan, luovuuttaan ja rohkeuttaan, jotka ovat tarpeen ammatillisessa suunnittelussa. Menetelmien avulla on mahdollista parantaa kehollista, emotionaalista ja sosiaalista toimintakykyä, mikä on kannattavaa, vaikkei ammatillisen kuntoutuksen tavoitteisiin päästäisi.
Kehittämisprojekti noudatti Toikon ja Rantasen (2009) tutkimuksellisen kehittämistyön mallia. Toimipaikan työntekijöistä määritettiin avaintoimijat, jotka osallistuivat tarvekartoitus-haastatteluihin. Haastattelujen ja palvelustandardien avulla tehtiin kehittämisen tarveanalyysia. Toiminnallisia harjoituksia ideoitiin ja testattiin autenttisissa tilanteissa lähinnä ammatillisten kuntoutuskurssien ryhmäjaksoilla. Kokeilujen ja palautteen perusteella laadittiin menetelmäkuvaukset eli ohjeet harjoitusten ohjaajille. Menetelmiä esiteltiin kaikille työntekijöille ja ehdotettiin jatkokehittämistä.
Kehittämistyön tuloksena syntyi 25 toiminnallista menetelmää sisältävä kokoelma, joka sijaitsee yrityksen intranetissä. Menetelmät on ryhmitelty neljän pääfunktion mukaan: tutustuminen ja ryhmäytyminen, vireytyminen ja keskittyminen, itsetuntemus ja itseilmaisu sekä tavoitteiden työstäminen. Työntekijöiden toiveita myötäillen menetelmät eivät juuri vaadi valmisteluja tai erityismateriaaleja. Ne ovat enimmäkseen lyhytkestoisia sekä eri teemoihin ja tilanteisiin muokattavissa.
Toiminnallisilla menetelmillä on työhönkuntoutukseen paljon annettavaa. Ne voivat lisätä kuntoutuksen asiakaslähtöisyyttä ja -keskeisyyttä sekä monipuolistaa asiakkaista saatua tietoa. Toiminnallisuuden kautta kuntoutuja saattaa kehittää itsetuntemustaan, luovuuttaan ja rohkeuttaan, jotka ovat tarpeen ammatillisessa suunnittelussa. Menetelmien avulla on mahdollista parantaa kehollista, emotionaalista ja sosiaalista toimintakykyä, mikä on kannattavaa, vaikkei ammatillisen kuntoutuksen tavoitteisiin päästäisi.