Tilintarkastuslain muutokset tilintarkastajien näkökulmasta

Abstract

Tutkimusaihe syntyi keväällä 2016, jolloin uudistunut tilintarkastuslaki oli juuri astunut voimaan. Vuoden alussa voimaan tulleen lakimuutoksen suurimmat yksittäiset asiat olivat tutkintojärjestelmän sekä valvonnan uudistuminen. EU-lainsäädännöstä oli kuitenkin tuloillaan vielä lisää uudistuksia, jotka tuli implementoida jäsenmaiden lainsäädäntöön viimeistään kesäkuussa 2016. EU:n tilintarkastusasetuksen mukaiset muutokset astuivat Suomessa voimaan lopulta 19.8.2016. Näkyvimmät muutokset koskivat yleisen edun kannalta merkittäviä, niin kutsuttuja PIE-yhteisöjä, toimintakertomusta, tilintarkastuskertomusta sekä tilintarkastajien sanktioita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä lakimuutoksia on tullut, miten muutokset ovat vaikuttaneet tilintarkastajien työhön ja kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa.

Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon valikoitui harkinnanvaraisella otannalla neljä Jyväskylässä toimivaa KHT-tilintarkastajaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten mukaan suurimmat muutokset liittyivät tilintarkastusprosessiin ja raportointiin, PIE-yhteisöihin, tutkintojärjestelmän uudistumiseen, tilintarkastajien valvontaan sekä seuraamuksiin rikkeistä. Esille nousivat myös tilintarkastusvelvollisuuden alarajat, sekä se, ettei hallintoa ole tarkastuskohteena määritelty laissa riittävän tarkasti.

Johtopäätöksinä voidaan todeta, että etenkään PIE-yhteisöihin sekä tilintarkastuskertomukseen kohdistuvia muutoksia ei vielä ole sisäistetty, koska muutokset astuvat voimaan myöhemmin. Kaikki muutokset ovat lähinnä vain lisänneet tilintarkastajien hallinnollista taakkaa. Lakiin kaivataan vielä hiukan tarkennuksia, etenkin hallinnon ja toimintakertomuksen tarkastamisen osalta.

The topic of the study was decided in the spring of 2016 and it was inspired by the new auditing act that had come into force at the beginning of the year. The most significant reforms in the new law were in the qualification requirements system and in the supervision. However, yet a set of further reforms were due to come from the legislation of the European Union. These changes had to be implemented in June 2016 at the latest. The EU changes of the auditing decree finally took effect in Finland on the 19th Aug. 2016. The most significant changes concerned public-interest entities, so called PIEs, annual reports, auditing reports and the auditors’ sanctions. The aim of study was to examine the nature of the changes and how they affected the auditors’ work as well as their future impact.

The study was carried out as qualitative research. In-depth interviews were used in the data collection, and the respondents, four authorized public accountants working in the Jyväskylä area, were selected by using purposive sampling. The interviews were transcribed and analysed with content analysis.

According to the results, the major changes were related to the process of auditing, reporting, the PIEs, reforms related to the qualifications, supervision of the auditors and sanctions. The results also highlighted issues, such as the minimum requirements of an auditing obligation and the fact that the concept of administration as subject to audit was not defined with sufficient accuracy in the law.

In conclusion, it can be stated that the changes concerning PIEs and the auditing report have not yet been fully embedded in the system because these changes will take effect later. All the changes have primarily only increased the administrative burden of the auditors. Adjustments to the law are especially required with regard to auditing administration and annual reports.