Tilintarkastuslain muutokset tilintarkastajien näkökulmasta
Rantanen, Tuomas (2016)
Rantanen, Tuomas
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320245
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121320245
Tiivistelmä
Tutkimusaihe syntyi keväällä 2016, jolloin uudistunut tilintarkastuslaki oli juuri astunut voimaan. Vuoden alussa voimaan tulleen lakimuutoksen suurimmat yksittäiset asiat olivat tutkintojärjestelmän sekä valvonnan uudistuminen. EU-lainsäädännöstä oli kuitenkin tuloillaan vielä lisää uudistuksia, jotka tuli implementoida jäsenmaiden lainsäädäntöön viimeistään kesäkuussa 2016. EU:n tilintarkastusasetuksen mukaiset muutokset astuivat Suomessa voimaan lopulta 19.8.2016. Näkyvimmät muutokset koskivat yleisen edun kannalta merkittäviä, niin kutsuttuja PIE-yhteisöjä, toimintakertomusta, tilintarkastuskertomusta sekä tilintarkastajien sanktioita. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä lakimuutoksia on tullut, miten muutokset ovat vaikuttaneet tilintarkastajien työhön ja kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon valikoitui harkinnanvaraisella otannalla neljä Jyväskylässä toimivaa KHT-tilintarkastajaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan suurimmat muutokset liittyivät tilintarkastusprosessiin ja raportointiin, PIE-yhteisöihin, tutkintojärjestelmän uudistumiseen, tilintarkastajien valvontaan sekä seuraamuksiin rikkeistä. Esille nousivat myös tilintarkastusvelvollisuuden alarajat, sekä se, ettei hallintoa ole tarkastuskohteena määritelty laissa riittävän tarkasti.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että etenkään PIE-yhteisöihin sekä tilintarkastuskertomukseen kohdistuvia muutoksia ei vielä ole sisäistetty, koska muutokset astuvat voimaan myöhemmin. Kaikki muutokset ovat lähinnä vain lisänneet tilintarkastajien hallinnollista taakkaa. Lakiin kaivataan vielä hiukan tarkennuksia, etenkin hallinnon ja toimintakertomuksen tarkastamisen osalta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon valikoitui harkinnanvaraisella otannalla neljä Jyväskylässä toimivaa KHT-tilintarkastajaa. Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin sisällönanalyysillä.
Tutkimustulosten mukaan suurimmat muutokset liittyivät tilintarkastusprosessiin ja raportointiin, PIE-yhteisöihin, tutkintojärjestelmän uudistumiseen, tilintarkastajien valvontaan sekä seuraamuksiin rikkeistä. Esille nousivat myös tilintarkastusvelvollisuuden alarajat, sekä se, ettei hallintoa ole tarkastuskohteena määritelty laissa riittävän tarkasti.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että etenkään PIE-yhteisöihin sekä tilintarkastuskertomukseen kohdistuvia muutoksia ei vielä ole sisäistetty, koska muutokset astuvat voimaan myöhemmin. Kaikki muutokset ovat lähinnä vain lisänneet tilintarkastajien hallinnollista taakkaa. Lakiin kaivataan vielä hiukan tarkennuksia, etenkin hallinnon ja toimintakertomuksen tarkastamisen osalta.