Kuntouttava päivätoiminta ikäihmisen toimijuuden edistäjänä : Tavoitemittarin kehittäminen ikäihmisen kotona selviytymisen arvioimiseksi
Anttila, Anita (2016)
Anttila, Anita
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520623
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121520623
Tiivistelmä
Ikääntyvien määrän lisääntyessä ikäihmisten palvelurakennetta muokataan kotona asumista tukevaksi. Ikäpolitiikkaa suunnataan ikäihmisten ennakoiviin ja ehkäiseviin toimiin huomioiden ikäihmiset oman elämänsä asiantuntijoina. Panostamalla ikäihmisten sosiaalipalveluiden oikea-aikaisuuteen ja laatuun vähennetään ikääntyneiden terveyspalvelujen tarvetta. Kuntouttavalla päivätoiminnalla on mahdollisuus vaikuttaa ikäihmisten toimijuuteen ja sitä kautta mahdollistaa heidän kotona asumistaan pidempään. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli kuvata ikäihmisten kokemuksia Kokemäen kaupungin sosiaalipalveluiden tukipalveluna toteutettavasta kuntouttavasta päivätoiminnasta ja sen vaikutuksista osallistuvien ikäihmisten toimijuuteen ja kotona selviytymiseen. Opinnäytetyöni tavoitteena oli yhdessä työelämäntahon edustajien kanssa kehittää tavoitemittari ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan vaikutusten arvioimiseksi Kokemäen kaupungin sosiaalipalveluiden käyttöön.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna kahdessa eri ryhmässä. Haastatteluun osallistui kuntouttavassa päivätoiminnassa käyvät ikäihmiset (n= 6). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyöni mittarin laatimisessa käytettiin osittain määrällistä lähestymistapaa. Tavoitemittarin laadinnassa hyödynnettiin ryhmähaastattelun tuloksia ja niiden pohjalta laadittiin kyselylomakkeen kysymykset ja väittämät. Mittari testattiin kuntouttavaan päivätoimintaan osallistuvilla ikäihmisillä (n= 11).
Opinnäytetyön haastattelujen tulosten mukaan kuntouttava päivätoiminta tuo vaihtelua ikäihmisen yksinoloon ja vaikuttaa heidän mielen virkeyteensä. Fyysisen kunnon kohentuminen vaikuttaa kotona selviytymiseen ja arkitoimien sujuvuus koetaan parantuvan liikunta-aktiviteettien myötä. Osa koki myös kuntouttavassa päivätoiminnassa toteutettavien muistiharjoitteiden osaltaan vaikuttavan heidän muistiinsa parantavasti. Mittarin toimivuuden testaukseen osallistuvat ikäihmiset pitivät kyselylomaketta selkeänä ja ymmärrettävänä. Mittari otetaan Kokemäen sosiaalipalveluiden käyttöön. Jatkossa toivotaan, että tavoitemittarin toimivuutta arvioidaan ja vastauksia analysoidaan edelleen. Tärkeä jatkotutkimusaihe olisi ikäihmisen toimijuuden tarkempi ja laajempi tarkastelu huomioiden toimijuus- teorian kaikki kolme näkökulmaa.
Tässä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineisto kerättiin teemahaastatteluna kahdessa eri ryhmässä. Haastatteluun osallistui kuntouttavassa päivätoiminnassa käyvät ikäihmiset (n= 6). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyöni mittarin laatimisessa käytettiin osittain määrällistä lähestymistapaa. Tavoitemittarin laadinnassa hyödynnettiin ryhmähaastattelun tuloksia ja niiden pohjalta laadittiin kyselylomakkeen kysymykset ja väittämät. Mittari testattiin kuntouttavaan päivätoimintaan osallistuvilla ikäihmisillä (n= 11).
Opinnäytetyön haastattelujen tulosten mukaan kuntouttava päivätoiminta tuo vaihtelua ikäihmisen yksinoloon ja vaikuttaa heidän mielen virkeyteensä. Fyysisen kunnon kohentuminen vaikuttaa kotona selviytymiseen ja arkitoimien sujuvuus koetaan parantuvan liikunta-aktiviteettien myötä. Osa koki myös kuntouttavassa päivätoiminnassa toteutettavien muistiharjoitteiden osaltaan vaikuttavan heidän muistiinsa parantavasti. Mittarin toimivuuden testaukseen osallistuvat ikäihmiset pitivät kyselylomaketta selkeänä ja ymmärrettävänä. Mittari otetaan Kokemäen sosiaalipalveluiden käyttöön. Jatkossa toivotaan, että tavoitemittarin toimivuutta arvioidaan ja vastauksia analysoidaan edelleen. Tärkeä jatkotutkimusaihe olisi ikäihmisen toimijuuden tarkempi ja laajempi tarkastelu huomioiden toimijuus- teorian kaikki kolme näkökulmaa.