Työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnin toteutumisesta turvapaikanhakijoiden ryhmäkodissa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden kokemuksia ja mielipiteitä työhyvinvoinnin toteutumisesta yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodissa. Tavoitteena oli tuoda työntekijöiden kokemuksia työhyvinvoinnista esille ja selvittää työhyvinvoinnin toteutumisen tilaa. Yhteistyötahona opinnäytetyössä oli Parkkuun ryhmäkoti, joka on Nauha ry:n alaisuudessa oleva yksikkö.

Tutkimuskysymyksinä oli, miten Parkkuun ryhmäkodin työntekijät kokevat työhyvinvointinsa toteutuvan työhyvinvoinnin eri osa-alueilla, mitä vahvuuksia ja haasteita työhyvinvoinnissa on ja mitkä asiat edistävät työntekijöiden hyvinvointia työssä. Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena kvantitatiivista otetta hyödyntäen. Tutkimusaineisto kerättiin käyttäen sähköistä kyselylomaketta, johon vastasi Parkkuun ryhmäkodin 13 työntekijästä 10. Kyselyssä kerättiin avoimilla kysymyksillä laadullista aineistoa ja monivalintakysymyksillä määrällistä aineistoa. Laadullisen tutkimusaineiston analysointiin käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja määrällistä aineistoa tulkittiin ja havainnoitiin sähköisen lomakkeen ja kaaviotyökalun avulla.

Opinnäytetyön keskeisimpinä tuloksina nousi esille, että työhyvinvointi toteutui melko hyvänä ja tasaisena tässä opinnäytetyössä määritellyillä eri osa-alueilla, jotka ovat terveys, turvallisuus, yhteisöllisyys, arvostus ja osaaminen. Tutkimustulosten perusteella työntekijöiden työhyvinvointia edistävinä asioina koettiin muun muassa liikunta, tiedonkulku, ryhmähenki, palautteen saaminen ja antaminen, koulutukset sekä työn mielekkääksi kokeminen. Työhyvinvointia heikentävinä seikkoina koettiin esimerkiksi tulevaisuuden epävarmuus sekä työn ja henkilökohtaisen elämän epätasapaino.

Keskeisimpänä johtopäätöksenä voidaan todeta, että työtekijät kokevat työhyvinvoinnin melko hyvänä Parkkuun ryhmäkodissa. Jatkotutkimusaiheina voitaisiin tutkia työhyvinvoinnin eri osa-alueista joitakin syvemmin tai keskittyä kokonaan vahvuuksiin ja haasteisiin. Jatkotutkimusaiheeksi nousi myös se, että työhyvinvoinnin kehittämistä ja edistämistä voitaisiin tutkia tarkemmin erityisesti yksin maahan tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkodin henkisessä ilmapiirissä.

The purpose was to find out employees’ experiences and opinions of the occupational well-being in a group home for unaccompanied minor asylum seekers. The objectives were to bring out the experiences of the employees and to find out the state of occupational well-being. The study was conducted in co-operation with Parkkuu group home.

The data were collected through electric questionnaire which had qualitative and quantitative questions. Ten employees answered to the questionnaire. The qualitative data were analyzed through content analysis and the quantitative data were analyzed through a electric questionnaire program and chart tool.

The results indicate that the status of employees’ occupational well-being in Parkkuu is rather good. The state of occupational well-being was experienced quite similarly and balanced between health, security, communality, valuation and know-how. The results showed different factors that advance and reduce well-being at work.

The most essential conclusion was that occupational well-being is experienced good in Parkkuu group home by the employees’. A possible further study subject could process developing and advancing of the well-being at work in a mental atmosphere of a group home.