Asiakkaan taustatietojen kartoittaminen sijoitusneuvonnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten pankit selvittävät asiakkaan taustatietoja ennen sijoitusneuvonnan antamista, ja miten saatuja tietoja käytetään sijoitussuosituksen laatimiseksi. Selvitettävät tiedot on määrätty vuonna 2007 tulleessa Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivissä (MiFID), joten kyseinen lainsäädäntö on ollut voimassa jo vuosia.

Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Suomessa toimivalle pankille ja sen tarkoituksena oli selvittää noudattavatko muut pankit asiasta säädettyjä lakeja yhtä kattavasti kuin toimeksiantajapankki. Tutkimus suoritettiin Mystery shopping -menetelmää käyttäen.

MiFID-direktiivi otettiin Suomessa käyttöön laatimalla kokonaan uusi laki sijoituspalveluyrityksistä sekä tekemällä muutoksia vanhoihin lakeihin.

Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pankkien toimintatavoissa on huomattavia eroja. Erot voivat johtua pankkien erilaisista ohjeistuksista tai toimihenkilökohtaisista erilaisista toimintatavoista. Vain yhdessä tutkitussa pankissa hoidettiin lain vaatima kartoitus ja sen dokumentointi tietokoneelle. Viidessä muussa tutkitussa pankissa oli puutteita joko tietojen selvittämisessä tai niiden tallentamisessa. Vaikka jokaiseen tapaamiseen annettiin täysin samat ennakkotiedot ja samanlaiset vastaukset tapaamisissa, vaihtelivat sijoitussuositukset melkoisesti.

Tutkimuksen perusteella pankkien olisi hyvä laatia työntekijöilleen selkeä ohje siitä, missä tilanteissa kartoitus on aina tehtävä. Yhdessäkään tapaamisessa ei päädytty ostamaan palvelua, ja onkin mahdollista, että joissakin tapauksissa tarvittavat kartoitukset olisi kuitenkin tehty ennen sopimusten laatimista, eikä vielä tarjousvaiheessa.

The objective of this thesis was to study how banks gather background information about a customer before offering investment advice, and how the information is used to make an investment recommendation. The Markets in Financial Instruments Directive dictates what information is needed by the bank. The directive was implemented in 2007.

The thesis was commissioned by a Finnish bank and the objective was to compere if other banks follow the guidelines as strictly as the bank that commissioned the thesis. The study was conducted by using a mystery shopper.

The Markets in Financial Instruments Directive was implemented in Finland by creating a completely new law called Act on Investment Services and also by making changes to the existing laws.

As a result of this thesis, a conclusion was made that there are huge differences in the way that banks gather background information about a customer. The differences could be explained by different directions given in each bank, or simply by individual differences in the way that employees understand the given guidelines. Only in one of the banks all the necessary information was gathered and saved to the bank´s data system. In five other banks there was a lack of appropriate information gathering or the information was not saved to the data system and used to make a recommendation. In each of the meetings the same information was given in advance and also in the meeting, but nevertheless the recommendations varied a lot.

According to the results, there is a need for better guidelines to be made in the banks. The employees should know when they need to gather the necessary background information mentioned in the directive. In none of the meetings were there any purchases made, and it is also possible that this is the reason for the lack of information gathering.