Omaan kotiin. : Kehitysvammaisten aikuisten ja heidän lähityöntekijöidensä kokemuksia ryhmäkodista tuettuun asumiseen muuttamisesta.
Konga, Minna-Mari (2016)
Konga, Minna-Mari
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121820953
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121820953
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehitysvammaisten asumispalvelujen muuttoprosessia ryhmäkodista tuettuun asumiseen muutettaessa. Tavoitteena oli selvittää millaisia kokemuksia kehitysvammaisilla aikuisilla ja heidän lähityöntekijöillään oli muuttoprosessista: mitä haasteita muuttoon liittyi, millaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja tunnistettiin sekä miten kehitysvammaisten asukkaiden osallisuus toteutui
muuttoprosessissa.
Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina viideltä tuettuun asumiseen muuttaneelta kehitysvammaiselta aikuiselta ja ryhmäkeskusteluna neljältä työntekijältä. Aineiston analyysiin käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulokset on jaettu kolmeen osaan: lähtötilanteeseen ryhmäkodissa, muuton suunnitteluun ja toteutukseen sekä nykytilanteeseen tuetussa asumisessa. Tilan merkitys koettiin tärkeänä tekijänä kaikissa muuton vaiheissa. Ryhmäkodin tiloja pidettiin asukasmäärään nähden puutteellisina ja asukkaat nostivat esille, ettei ryhmäkodissa ollut omaa rauhaa. Muutossa väliaikaiset tilat koettiin erityisen haastavina työntekijöiden näkökulmasta, tätä perusteltiin esimerkiksi sillä, että asukkaat joutuivat jakamaan huoneen, eivätkä toimisto-, keittiö- ja lääkkeenjakotilat olleet riittävät. Myös tilanteen epävarmuus vaikutti kuormittavasti.
Nykyinen tilanne koettiin rauhalliseksi ja asukkaat olivat tyytyväisiä asumisratkaisuun, oman kodin ja riittävän oman tilan merkitys korostui. Työntekijät olivat huomanneet, että asukkaiden itsenäisen elämän taidot olivat kehittyneet. Haasteena nykyisessä tilanteessa esille nousivat kuitenkin asukkaiden sosiaaliset suhteet ja ihmisten yleiset negatiiviset ajatukset ja ennakkoluulot kehitysvammaisuutta kohtaan.
muuttoprosessissa.
Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluina viideltä tuettuun asumiseen muuttaneelta kehitysvammaiselta aikuiselta ja ryhmäkeskusteluna neljältä työntekijältä. Aineiston analyysiin käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Opinnäytetyön tulokset on jaettu kolmeen osaan: lähtötilanteeseen ryhmäkodissa, muuton suunnitteluun ja toteutukseen sekä nykytilanteeseen tuetussa asumisessa. Tilan merkitys koettiin tärkeänä tekijänä kaikissa muuton vaiheissa. Ryhmäkodin tiloja pidettiin asukasmäärään nähden puutteellisina ja asukkaat nostivat esille, ettei ryhmäkodissa ollut omaa rauhaa. Muutossa väliaikaiset tilat koettiin erityisen haastavina työntekijöiden näkökulmasta, tätä perusteltiin esimerkiksi sillä, että asukkaat joutuivat jakamaan huoneen, eivätkä toimisto-, keittiö- ja lääkkeenjakotilat olleet riittävät. Myös tilanteen epävarmuus vaikutti kuormittavasti.
Nykyinen tilanne koettiin rauhalliseksi ja asukkaat olivat tyytyväisiä asumisratkaisuun, oman kodin ja riittävän oman tilan merkitys korostui. Työntekijät olivat huomanneet, että asukkaiden itsenäisen elämän taidot olivat kehittyneet. Haasteena nykyisessä tilanteessa esille nousivat kuitenkin asukkaiden sosiaaliset suhteet ja ihmisten yleiset negatiiviset ajatukset ja ennakkoluulot kehitysvammaisuutta kohtaan.