Aineiston poistaminen kelluvassa kokoelmassa

Abstract

Aineiston kelluttaminen on kirjastoissa verrattain uusi toimintamuoto. Kellutus tarkoittaa sitä, ettei kirjastoilla ole omaa aineistoa vaan palautuva aineisto jää siihen kirjastoon, mihin se palautettiin. Kellutus optimoi aineiston sijaintia ja aineisto päätyy sinne, missä ovat siitä kiinnostuneet asiakkaat. Kelluttavia kirjastoja on Suomessa tällä hetkellä alle kymmenen. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Vantaan kaupunginkirjasto aloitti kellutuksen osalla aineistoa vuoden 2015 syksyllä. Espoon kaupunginkirjasto aloitti kirja-aineiston kellutuksen tammikuussa 2016.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa aineiston poistamisen toimintamalleja kelluvassa ympäristössä ja soveltaa saatua tietoa Espoon kaupunginkirjaston poistamisen kehittämiseen. Aluksi selvitettiin lähdeaineistosta kokoelmatutkimuksen teoriaa ja kokoelmatyön käsitteitä ja menetelmiä. Alan kirjallisuudesta kartoitettiin tietoa poistamisesta ja kellutuksesta. Vertailukohteiksi valittiin kaksi kelluttavaa kirjastoa, joiden rakenne ja toimintaympäristö ovat Espoon kaupunginkirjaston kaltaiset. Tutkimuskohteina olivat Oulun kaupunginkirjasto Oulussa ja Auckland Libraries Uuden-Seelannin Aucklandissa. Näiden kahden kirjaston haastattelututkimuksella tutustuttiin kellutuksen ja poistamisen käytännön toimintamalleihin. Lopuksi päädyttiin kellutusympäristössä esiin tulleisiin uusiin kysymyksiin.

Tutkimuksen tuloksena saatiin kartoitettua useita käyttökelpoisia käytäntöjä ja toimintamalleja. Näitä voi soveltaa Espoon kaupunginkirjaston lisäksi muissa kellutusta suunnittelevissa kirjastoissa.

Osa kirjastojen kokoelmista tulee jatkossa todennäköisesti kellumaan. Kirjastoilla ei siis ole omaa aineistoa. Kirjastojen välisen yhteistyön säännöt joudutaan tästä syystä todennäköisesti päivittämään. Erityisesti aiheiston poistamisen politiikka kellutusympäristössä pitää määritellä ja toiminta ohjeistaa tarkasti.

Material floating in a library network is fairly new activity. Floating means that the libraries do not have their own collections but the item returned stays in the receiving library. Floating improves the local collections by relocating the material closer to the patrons interested in. The number of Floating library networks in Finland today is below ten. Vantaa City Library, the first of the Helsinki metropolitan area Helmet network libraries started to float a share of the collection in autumn 2015. Espoo City Library followed by starting to float the books in January 2016.

The purpose of this study is to discover collection management and withdrawal in a new floating environment and utilize the results to develop the withdrawal process in Espoo City Library. The study begins with introduction of the different aspects of collection development and management. Theory and practices about withdrawal and floating were discovered in the literature. Two floating library networks with fairly similar structure and environment compared to Espoo City library were studied in details. One was Oulu City Library in Oulu and the other was Auckland Libraries in Auckland New-Zeeland. The experience and best practices of these two pioneer libraries were studied and reported by interviewing the persons responsible for floating and weeding. In the end of the study some new questions and issues raised by floating were discussed.

As a result, a number of new best practices were listed. These may be applied in Espoo City Library but also in other libraries with the same structure.

A certain share of the library collections will probably float in the future. The libraries do not necessarily have their own collection no longer. That is why the rules for co-operation between different libraries have to be updated. This is particularly true when considering the weeding policy and practices for the floating material.