Aineiston poistaminen kelluvassa kokoelmassa
Helle, Raija (2016)
Helle, Raija
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121720894
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016121720894
Tiivistelmä
Aineiston kelluttaminen on kirjastoissa verrattain uusi toimintamuoto. Kellutus tarkoittaa sitä, ettei kirjastoilla ole omaa aineistoa vaan palautuva aineisto jää siihen kirjastoon, mihin se palautettiin. Kellutus optimoi aineiston sijaintia ja aineisto päätyy sinne, missä ovat siitä kiinnostuneet asiakkaat. Kelluttavia kirjastoja on Suomessa tällä hetkellä alle kymmenen. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista Vantaan kaupunginkirjasto aloitti kellutuksen osalla aineistoa vuoden 2015 syksyllä. Espoon kaupunginkirjasto aloitti kirja-aineiston kellutuksen tammikuussa 2016.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa aineiston poistamisen toimintamalleja kelluvassa ympäristössä ja soveltaa saatua tietoa Espoon kaupunginkirjaston poistamisen kehittämiseen. Aluksi selvitettiin lähdeaineistosta kokoelmatutkimuksen teoriaa ja kokoelmatyön käsitteitä ja menetelmiä. Alan kirjallisuudesta kartoitettiin tietoa poistamisesta ja kellutuksesta. Vertailukohteiksi valittiin kaksi kelluttavaa kirjastoa, joiden rakenne ja toimintaympäristö ovat Espoon kaupunginkirjaston kaltaiset. Tutkimuskohteina olivat Oulun kaupunginkirjasto Oulussa ja Auckland Libraries Uuden-Seelannin Aucklandissa. Näiden kahden kirjaston haastattelututkimuksella tutustuttiin kellutuksen ja poistamisen käytännön toimintamalleihin. Lopuksi päädyttiin kellutusympäristössä esiin tulleisiin uusiin kysymyksiin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin kartoitettua useita käyttökelpoisia käytäntöjä ja toimintamalleja. Näitä voi soveltaa Espoon kaupunginkirjaston lisäksi muissa kellutusta suunnittelevissa kirjastoissa.
Osa kirjastojen kokoelmista tulee jatkossa todennäköisesti kellumaan. Kirjastoilla ei siis ole omaa aineistoa. Kirjastojen välisen yhteistyön säännöt joudutaan tästä syystä todennäköisesti päivittämään. Erityisesti aiheiston poistamisen politiikka kellutusympäristössä pitää määritellä ja toiminta ohjeistaa tarkasti.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa aineiston poistamisen toimintamalleja kelluvassa ympäristössä ja soveltaa saatua tietoa Espoon kaupunginkirjaston poistamisen kehittämiseen. Aluksi selvitettiin lähdeaineistosta kokoelmatutkimuksen teoriaa ja kokoelmatyön käsitteitä ja menetelmiä. Alan kirjallisuudesta kartoitettiin tietoa poistamisesta ja kellutuksesta. Vertailukohteiksi valittiin kaksi kelluttavaa kirjastoa, joiden rakenne ja toimintaympäristö ovat Espoon kaupunginkirjaston kaltaiset. Tutkimuskohteina olivat Oulun kaupunginkirjasto Oulussa ja Auckland Libraries Uuden-Seelannin Aucklandissa. Näiden kahden kirjaston haastattelututkimuksella tutustuttiin kellutuksen ja poistamisen käytännön toimintamalleihin. Lopuksi päädyttiin kellutusympäristössä esiin tulleisiin uusiin kysymyksiin.
Tutkimuksen tuloksena saatiin kartoitettua useita käyttökelpoisia käytäntöjä ja toimintamalleja. Näitä voi soveltaa Espoon kaupunginkirjaston lisäksi muissa kellutusta suunnittelevissa kirjastoissa.
Osa kirjastojen kokoelmista tulee jatkossa todennäköisesti kellumaan. Kirjastoilla ei siis ole omaa aineistoa. Kirjastojen välisen yhteistyön säännöt joudutaan tästä syystä todennäköisesti päivittämään. Erityisesti aiheiston poistamisen politiikka kellutusympäristössä pitää määritellä ja toiminta ohjeistaa tarkasti.