Erirakenteisen kasvatustavan vaikutus mäntysahatavaran laatuun

Abstract

Erirakenteinen kasvatus mielletään erityisesti kuusen kasvatustavaksi. Opinnäytetyö on osa Luonnonvarakeskuksen pilottitukimusta, joka käsittelee männyn erirakenteista kasvatusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä tutkittu kasvatustapa sekä selvittää, millaista sahatavaraa saadaan erirakenteisesti kasvaneesta männiköstä. Opinnäytetyössä keskityttiin sahatavaran visuaalisen laadun tutkimiseen pohjoismaisen sahatavaran laatu-lajitteluohjeen mukaisesti. Lisäksi selvitettiin sahatavaran lujuusominaisuuksia akustisen menetelmän avulla.

Tutkimusaineisto koostui 14 ylispuusta sekä 14 pienemmästä, alemman jakson puusta. Vanhoista ylispuista sahattiin kustakin kolme tukkia: tyvitukki, kahdeksan metrin korkeudelta latvatukki sekä latvusrajan alapuolelta pölli. Nuoremmista koepuista sahattiin vain tyvitukki ja pölli. Koetukeista saaduista sahatavarakappaleista mitattiin laatutekijät, kuten oksien määrä, laatu ja läpimitta sekä muodonmuutokset ja muut vikaisuudet.

Laatuluokituksessa todettiin oksaisuuteen liittyvien vikojen olevan yleisimpiä sahatavaran laatuluokan määrääviä tekijöitä. Vanhojen puiden tyvitukeista saatiin paljon A-laatuluokkiin sijoittuvaa sahatavaraa. Etenkin parasta A1-laadun sahatavaraa saatiin runsaasti. Sekä laatu- että lujuusluokittain tarkasteltuna todettiin, että tyvitukeista saatiin ominaisuuksiltaan parasta sahatavaraa. Rungolla ylempänä sahatavaran laatu ja lujuus olivat heikompia. Pienistä koepuista saatiin vain vähän A-laatuluokkien sahatavaraa, yleisimmät laatuluokat niiden osalta olivat C ja D. Tutkimuksessa todettiin, että järeistä ylispuista voidaan saada paljon erittäin hyvälaatuista ja lujaa sahatavaraa. Alemman jakson puihin ei ollut vielä ehtinyt muodostua hyvälaatuista, oksatonta puuainesta.

It is often considered that only spruce can grow in a different-aged forest. This thesis is a part of the Finnish Natural Resources Institute’s pilot research on different-aged Scots pine forests. The aim of this thesis was to present this kind of forestry and to find out the quality of timber grown in a different-aged forest. In this study the examination of the visual quality of pine timbers was focused on. The quality of the timbers was classified using the guidelines of Nordic Timber – Grading Rules. The strength was determined by acoustic methods.

The research material considered 14 trees from the higher and 14 from the lower crown layer. From the older trees three logs were sawn, one from the base, one from eight meters height and one below the canopy. From the younger trees only two logs were sawn, one from the base and one below the canopy. The quantity, quality and diameter of the knots, transformations of the timbers and other defects were measured. All these variables have influence on the quality of the timber.

The defects considering different kinds of knots were the most common variable to determine the grading of the timbers. There was plenty of A-class timber in the base logs of the older pines. Especially the proportion of the best A1-class timbers was significant. It was discovered that the quality and strength properties of the timber were the best at the base logs. Higher on the trunk these properties were poorer. Only a few A-class tim-bers was possible to get from the younger trees. The most common quality classes were C and D. In this study it was discovered that it is possible to get a lot of strong and high-quality timber from the very old pines. This high-quality and knotless timber has not yet formed to the younger trees.