Erirakenteisen kasvatustavan vaikutus mäntysahatavaran laatuun
Kulmala, Anssi (2016)
Kulmala, Anssi
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122121410
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122121410
Tiivistelmä
Erirakenteinen kasvatus mielletään erityisesti kuusen kasvatustavaksi. Opinnäytetyö on osa Luonnonvarakeskuksen pilottitukimusta, joka käsittelee männyn erirakenteista kasvatusta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä tutkittu kasvatustapa sekä selvittää, millaista sahatavaraa saadaan erirakenteisesti kasvaneesta männiköstä. Opinnäytetyössä keskityttiin sahatavaran visuaalisen laadun tutkimiseen pohjoismaisen sahatavaran laatu-lajitteluohjeen mukaisesti. Lisäksi selvitettiin sahatavaran lujuusominaisuuksia akustisen menetelmän avulla.
Tutkimusaineisto koostui 14 ylispuusta sekä 14 pienemmästä, alemman jakson puusta. Vanhoista ylispuista sahattiin kustakin kolme tukkia: tyvitukki, kahdeksan metrin korkeudelta latvatukki sekä latvusrajan alapuolelta pölli. Nuoremmista koepuista sahattiin vain tyvitukki ja pölli. Koetukeista saaduista sahatavarakappaleista mitattiin laatutekijät, kuten oksien määrä, laatu ja läpimitta sekä muodonmuutokset ja muut vikaisuudet.
Laatuluokituksessa todettiin oksaisuuteen liittyvien vikojen olevan yleisimpiä sahatavaran laatuluokan määrääviä tekijöitä. Vanhojen puiden tyvitukeista saatiin paljon A-laatuluokkiin sijoittuvaa sahatavaraa. Etenkin parasta A1-laadun sahatavaraa saatiin runsaasti. Sekä laatu- että lujuusluokittain tarkasteltuna todettiin, että tyvitukeista saatiin ominaisuuksiltaan parasta sahatavaraa. Rungolla ylempänä sahatavaran laatu ja lujuus olivat heikompia. Pienistä koepuista saatiin vain vähän A-laatuluokkien sahatavaraa, yleisimmät laatuluokat niiden osalta olivat C ja D. Tutkimuksessa todettiin, että järeistä ylispuista voidaan saada paljon erittäin hyvälaatuista ja lujaa sahatavaraa. Alemman jakson puihin ei ollut vielä ehtinyt muodostua hyvälaatuista, oksatonta puuainesta.
Tutkimusaineisto koostui 14 ylispuusta sekä 14 pienemmästä, alemman jakson puusta. Vanhoista ylispuista sahattiin kustakin kolme tukkia: tyvitukki, kahdeksan metrin korkeudelta latvatukki sekä latvusrajan alapuolelta pölli. Nuoremmista koepuista sahattiin vain tyvitukki ja pölli. Koetukeista saaduista sahatavarakappaleista mitattiin laatutekijät, kuten oksien määrä, laatu ja läpimitta sekä muodonmuutokset ja muut vikaisuudet.
Laatuluokituksessa todettiin oksaisuuteen liittyvien vikojen olevan yleisimpiä sahatavaran laatuluokan määrääviä tekijöitä. Vanhojen puiden tyvitukeista saatiin paljon A-laatuluokkiin sijoittuvaa sahatavaraa. Etenkin parasta A1-laadun sahatavaraa saatiin runsaasti. Sekä laatu- että lujuusluokittain tarkasteltuna todettiin, että tyvitukeista saatiin ominaisuuksiltaan parasta sahatavaraa. Rungolla ylempänä sahatavaran laatu ja lujuus olivat heikompia. Pienistä koepuista saatiin vain vähän A-laatuluokkien sahatavaraa, yleisimmät laatuluokat niiden osalta olivat C ja D. Tutkimuksessa todettiin, että järeistä ylispuista voidaan saada paljon erittäin hyvälaatuista ja lujaa sahatavaraa. Alemman jakson puihin ei ollut vielä ehtinyt muodostua hyvälaatuista, oksatonta puuainesta.