Suorituskykymittariston kehittäminen ja käyttöönotto : Case: Auto-Kilta Trucks Oy
Tiilikainen, Antti (2016)
Tiilikainen, Antti
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122121400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122121400
Tiivistelmä
Auto-Kilta Trucks Oy:ssä otettiin käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä syyskuussa 2015, minkä takia suorituskyvyn seuraaminen ei ole ollut ajan tasalla. Tieto ei kulkeutunut enää vanhaan järjestelmään, joten sieltä saatiin virheellisiä raportteja. Uudessa järjestelmässä ei alkuun ollut tarpeeksi tietoa, mutta tällä hetkellä saadaan jo kokonaisen vuoden tiedot. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää oikeat mittarit suorituskyvyn mittaamiseen sekä luoda niiden pohjalta toimiva raportointi toiminnanohjauksen tueksi.
Tutkimus toteutettiin moniotteisena tutkimuksena jossa oli viitteitä niin case - kuin kehittämistutkimuksesta. Tutkimuksessa tietoa kerättiin haastatteluiden, palavereiden sekä yhden koulutuksen avulla. Ensimmäisenä perehdyttiin aiheesta löytyvään teoriaan. Varsinainen työ mittareiden valinnassa ja raportoinnin toteuttamisessa pohjautui näihin tietoihin. Raportointi toteutettiin toiminnanohjausjärjestelmän rinnalla toimivan analysointityökalun avulla. Analysointityökalun käyttöön perehdyttiin koulutuksen avulla. Valintojen jälkeen luotiin raportointipohjat ja niiden toiminta testattiin.
Tutkimuksen tuloksena valittiin mittarit, joilla suorituskykyä seurataan. Mittarit kohdistuivat asiakastyytyväisyyteen, volyymiin ja tehokkuuteen. Raportointipohjia syntyi kaksi, yrityksen johdolle omansa ja mekaanikoille omansa. Johdolle raportoidaan viikoittain ja lisäksi he saavat mekaanikkojen raportin kerran kuussa. Mekaanikoille raportoidaan kerran kuukaudessa. Johdolla on myös mahdollisuus seurata tuloksia kokoajan valmiista mittaristopohjasta, jonne tiedot päivittyvät yön ylitse.
Työn tuloksena saatiin hyvä työkalu toiminnan ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. Kehitysehdotuksiakin syntyi, kuten raportoinnin muuttaminen automaattisemmaksi sekä tietojen lajittelu mahdollisuuksien parantaminen rullaavan seurannan mahdollistamiseksi.
Tutkimus toteutettiin moniotteisena tutkimuksena jossa oli viitteitä niin case - kuin kehittämistutkimuksesta. Tutkimuksessa tietoa kerättiin haastatteluiden, palavereiden sekä yhden koulutuksen avulla. Ensimmäisenä perehdyttiin aiheesta löytyvään teoriaan. Varsinainen työ mittareiden valinnassa ja raportoinnin toteuttamisessa pohjautui näihin tietoihin. Raportointi toteutettiin toiminnanohjausjärjestelmän rinnalla toimivan analysointityökalun avulla. Analysointityökalun käyttöön perehdyttiin koulutuksen avulla. Valintojen jälkeen luotiin raportointipohjat ja niiden toiminta testattiin.
Tutkimuksen tuloksena valittiin mittarit, joilla suorituskykyä seurataan. Mittarit kohdistuivat asiakastyytyväisyyteen, volyymiin ja tehokkuuteen. Raportointipohjia syntyi kaksi, yrityksen johdolle omansa ja mekaanikoille omansa. Johdolle raportoidaan viikoittain ja lisäksi he saavat mekaanikkojen raportin kerran kuussa. Mekaanikoille raportoidaan kerran kuukaudessa. Johdolla on myös mahdollisuus seurata tuloksia kokoajan valmiista mittaristopohjasta, jonne tiedot päivittyvät yön ylitse.
Työn tuloksena saatiin hyvä työkalu toiminnan ohjaamiseksi ja seuraamiseksi. Kehitysehdotuksiakin syntyi, kuten raportoinnin muuttaminen automaattisemmaksi sekä tietojen lajittelu mahdollisuuksien parantaminen rullaavan seurannan mahdollistamiseksi.