Rovaniemen viheralueiden peruskorjausjärjestys

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä Rovaniemen keskustan ja se lähialueiden viheralueet peruskorjausjärjestykseen. Lisäksi määritettiin näiden viheralueiden peruskorjaus- tai kunnostustarve. Tutkimus kosketti 38 puistoa, 45 taajamametsää ja 20 liikenneviheraluetta. Viheralueet lisäksi luokiteltiin erittäin merkittäviin, merkittäviin ja tavallisiin viheralueisiin asukkailta saadun kokemuksellisen tiedon avulla. Työn tilaaja on Rovaniemen kaupunki.

Työn tietoperustassa käsitellään viheralueiden merkitystä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa sekä ekologista, sosiaalista ja kulttuurista merkitystä. Viheralueiden merkitykset koetaan yksilöllisesti, vuorovaikutteisesti ympäristön kanssa. Tietoperustan lopussa esitetään kuinka kokemuksellista tietoa voidaan kerätä asukkailta viheralueista ja kuinka sitä voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelussa.

Viheralueiden arvot määritettiin tutkimuksista ja raporteista. Asukaskyselyllä kerättiin asukkailta kokemukset viheralueiden sosiaalisista arvoista ja ekologiset sekä kulttuuriset arvot määriteltiin viheralueilla havainnoimalla tai tilastoista keräämällä.

Erittäin merkittäviksi viheralueiksi luokiteltiin 9 viheraluetta, merkittäväksi viheralueiksi 24 aluetta ja tavallisiksi viheralueiksi 70 aluetta. Viheralueista 21 suositellaan peruskorjattavan, 57 kunnostettavan ja näiden lisäksi 23 kehitettävän. Peruskorjausjärjestystä noudattamalla viheralueiden merkitystä ja elinvoimaisuutta parannetaan.

The purpose of the thesis was to define the green areas of the centre of Rovaniemi and its neighbouring areas in a renovation order. Also the need of the green areas for renovation and repairing was defined. The study affected 38 parks, 45 urban forests and 20 traffic green areas. Green areas were classified into the most significant, significant and ordinary green areas by the experimental information of residents. The thesis was commissioned by the city of Rovaniemi.

The thesis deals with the significance of green areas in a compact town-ship structure and ecological, social and cultural meanings. The significance of green areas is experienced by individually in an interaction with environment. In the end of the database the thesis presents how experimental information can be collected from residents and how it can be taken advantage of in planning the land use.

The values of the green areas were defined by researches and reports. Experiences about the social values of the green areas were collected from the residents by a questionnaire. Ecological and cultural values were defined by observing green areas and collecting data from statistics.

Nine green areas were classified as the most significant green areas. 24 green areas were classified as significant green areas and 70 as ordinary green areas. 21 green areas should be renovated, 57 green areas should be repaired and in addition to these 23 green areas should be developed. The significance and vitality of the green areas will be improved by following the renovation order.