ADHD-lapsen ja hänen perheensä tukeminen : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli tuottaa tutkimuksiin perustuvaa tietoa ADHD-lasten ja heidän perheidensä tukemiseksi ja auttamiseksi. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi vanhemmat ovat kokeneet eri tukitahojen kanssa tehtävän yhteistyön ja millaisista tukipalveluista he ovat kokeneet hyötyneensä. Lisäksi selvitettiin, minkälaisena elämä koetaan ADHD-lapsen perheessä vanhempien ja sisarusten sekä lapsen itsensä näkökulmasta. Tavoitteena oli saada monipuolisesti eri tieteenalojen tietoa aiheeseen, joka auttaa kouluterveydenhoitajaa työssään ADHD-oireisten tai -diagnosoitujen lasten kanssa.

Kirjallisuuskatsauksen aineistonhaku tehtiin Melinda, Medic, EBSCO, CINAHL ja PubMed -tietokannoista keväällä 2015, kesällä 2016 sekä täydennettiin syksyllä 2016. Lisäksi hakuja tehtiin manuaalisesti yliopistojen sivuilta. Aineisto koostuu yhdestätoista julkaisusta. Analysoitavaksi valittiin väitöskirja, kolme Journal-artikkelia ja seitsemän pro gradu -tutkimusta, jotka analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset jakautuivat vanhempien kokemuksiin ADHD-lapsen ja perheen tuki- ja hoitomuodoista, perheenjäsenten kokemuksiin elämisestä ADHD-lapsen kanssa sekä kouluterveydenhoitajan rooliin ADHD-lapsen auttajana. Tuki- ja hoitomuotoina nousivat esille varhainen tuki, kokonaisvaltainen tuki, koulun tuki, yhteistyö, lääkehoito, kuntoutus sekä konkreettinen arjen tuki. Perheenjäsenten kokemuksista korostuivat ADHD-osaaminen, selviytymiskeinot, tunnekokemukset sekä sosiaaliset konfliktit. Kouluterveydenhoitajan roolissa korostuivat perheen tukeminen, lapsen ymmärtäminen sekä moniammatillinen yhteistyö.

Tulosten tarkastelussa korostuvat vanhempien kokemuksina varhainen ja konkreettinen arjen tuki, ADHD-lapsen ymmärtäminen, perheen tukeminen ja ohjaus sekä moniammatillinen yhteistyö. Varhaisessa tuessa koettiin olevan puutteita. Vanhemmat kokivat saavansa niukasti tietoa ja ohjantaa. Erilaiset konfliktit, ristiriitaisuudet, arjen kaoottisuus ja vanhempien jaksamisen pulmat korostuivat tuloksissa. Vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön vaikuttivat vanhempien tunnekokemukset. Niistä esille nousivat vanhempien kokema syyllisyys, itsesyytökset, häpeä ja leimautumisen pelko.

Terveydenhoitajan työn kehittämisen kannalta erityisesti varhainen tuki, lapsen ja perheen ohjaus sekä moniammatillinen yhteistyö ovat merkityksellisiä. Jatkotutkimusaiheena voisi olla terveydenhoitajien ja vanhempien kokemukset ADHD-lapsen saamasta tuesta kouluterveydenhuollossa.

The purpose of this thesis was to produce information of ADHD based on research to support ADHD children and their families. The thesis was carried out as a narrative literature review. The aim was to find out, how families experience cooperation with different agencies and what support services they benefit from. Another aim was to find out how life is experienced in a family with an ADHD child. The objective of this thesis was to help public health nurses in their work with children with a diagnosis or symptoms of ADHD.

The data were searched from five databases: Melinda, Medic, EBSCO, CINAHL and PubMed in 2015 and 2016. In addition, manual searches were made from the pages of universities. The data consisted of from eleven publications. Analysis was made of a doctoral dissertation, three journal articles and seven masters’ theses. They were analysed with content analysis.

The results were classified into three tables: the support and treatment services of ADHD children and their families, the family members’ experiences of living with an ADHD child and the school nurse’s role as a helper of an ADHD child. The first table included the following things: holistic support, support given by the school, co-operation, medication, rehabilitation and concrete support in everyday life. The family members emphasized knowledge of ADHD, coping, feelings and social conflicts. The most important things in the school nurse’s role included supporting the family, understanding the child and multidisciplinary cooperation.

The results show that parents find early and concrete support important. In their opinion it is important to support the family and to understand the ADHD child. Training and multidisciplinary cooperation were also considered important. There were deficiencies in early support and the parents felt that they had not received enough information and counselling. Different kinds of conflicts affected life in families with an ADHD child. As a result, the parents’ problems with coping and the chaos in everyday life were emphasized in the results. The parents’ feelings affected interaction and cooperation. The parents experienced feelings of guilt, self-accusations, shame and fear of stigma.

According to the results, the most important things in the public health nurse’s work include early support, counselling the child and the family as well as multidisciplinary cooperation. Further studies could be made on the experiences of the public health nurses and parents of the support ADHD children get in school health care.