"Niin elämää " -päivät : osallisuuden kokemuksia perhekerhossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia perhekerhon merkitystä perheille sekä perheiden osallisuuden kokemuksia ja toteutumista perhekerhossa ”Niin elämää” -päivien myötä. Tavoitteena oli tehdä näkyväksi perheiden osallisuuden kokemuksia.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena, toiminnallisena opinnäytetyönä. Toiminnallisena osuutena järjestettiin perhekerhossa ”Niin elämää” -päivät. Opinnäytetyöhön osallistuivat perhekerhon kaksi työntekijää, kuusi äitiä sekä 13 lasta, jotka olivat iältään 0-5-vuotiaita. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä on osallisuus.

Aineisto kerättiin arvioivilla loppukeskusteluilla, havainnoimalla sekä kyselylomakkeella. Kyselyn teemat muotoutuivat teorian ja tutkimuskysymysten pohjalta. Kyselyistä saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja näin saadut tulokset teemoittamalla. Aineisto kerättiin syksyllä 2015.

Tutkimustuloksista ilmeni, että perhekerhon toivotaan tarjoavan lapsille tutustumista toisiin lapsiin, leikkitaitojen opettelemista sekä vaihtelua arjen keskelle. Perhekerhossa tärkeimmiksi asioiksi osallisuudesta nousivat esiin uudet kokemukset ja elämykset, yhdessäolo sekä asiat, joita ei kotona tule tehtyä esim. askartelut. Osallisuus toteutui perheiden mielestä itse ryhmässä mukana olemisena, konkreettisina vaikutusmahdollisuuksina ja uusina kokemuksina.

Jatkoa opinnäytetyön aiheen tutkimukselle voisi olla työntekijöiden ajatusten ja kokemusten selvittäminen liittyen osallisuuden mahdollisuuksiin varhaiskasvatusympäristössä. Jatkotutkimusta voisi tehdä myös vertailemalla kahden ei äitiryhmän osallisuuden kokemuksia.

The purpose of this thesis was to investigate the meaning of family clubs for families. Families´ experiences of participation and realization in clubs with the help of “Niin elämää” -days were also studied. The aim was to make the experiences of participation visible.

The thesis was carried out as a qualitative functional thesis. The functional part was “Niin elämää” -days, which were organized in family clubs. Two workers of clubs, five mothers and thirteen children, who were 0-5 -years old, were involved in the study. The theoretical frame of reference is participation.

The data were collected through estimating conversations, observation and questionnaires. The data from questionnaires were analyzed through content analysis and those results were thematized. The data were collected in autumn 2015.

The results revealed that families hope family clubs to offer children familiarization to other children, learning playing skills and bringing variety to weekdays. In family clubs the most important thing about participation were new experiences, being together and issues that are not usually done at home for example activities. From families` viewpoint participation was actualized by being involved by themselves in the club and by having a concrete possibility to influence new experiences.