Osallistavaa oppimista ja kehittämistä
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-280-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-280-6
Tiivistelmä
Diak Opetus 3 -julkaisussa käsitellään lukuvuoden 2015–2016 aikana tehtyjä pedagogisia toteutuksia. Kirjan erityisenä painopisteenä on työelämää ja oppimista palveleva yhteiskehittäminen. Diak vastaa näin haasteeseen ammattikorkeakoulujen yhden päätehtävän eli ammatillisiin asiantuntijatehtäviin valmentavan opetuksen kehittämisestä. Siinä tarvitaan dokumentointia, keskustelua ja tutkimusta pedagogiikan kehittämisestä, sen perusteista ja mahdollisuuksista.
Yhteistyössä työelämän kanssa on olennaista sellainen kumppanuus, jossa opiskelija voi oppia ja toteuttaa kehittävää osaamista ja jossa työelämä saa kehittämisresurssia. Tässä Diak Opetus 3:ssa näkyy muutos kohti tulevaisuutta, jossa tavoitteena on vapautua luokkahuoneista ja opettajakeskeisyydestä. Muutos kohti osaamislähtöistä ajattelua pedagogisen laadun kehittämiseksi toteutuu yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Diak kehittää pedagogiikkaa suuntaamalla tulevaisuuteen työelämälähtöisesti ja -läheisesti.
Opiskelupolun rakentaminen ja opiskelijahyvinvointi -osan artikkelit osoittavat, että opiskelijanohjaus on vaativaa yhteistyötä. Opiskelija on aina subjekti ja tekee omat valintansa. Häntä tukevat ja ohjaavat eri vaiheissa opintojenohjaajat, opettajat, ryhmien vastaavat, kirjasto, tietotekniikkapalvelujen henkilökunta, kuraattori, harjoittelujen ohjaajat ja mentorit sekä hankkeissa eri yhteistyökumppanit. Mentorointi, tutorointi ja mahdollisuudet vertaiskehittämiseen sekä yhteisölliseen tiedon tuottamiseen ovat merkittäviä keinoja ammatillisen identiteetin vahvistamiseen.
Osallistavaa oppimista ja kehittämistä
Pedagogiikan suuntana tulevaisuus -osa osoittaa, että opetussuunnitelmien ja pedagogiikan kehittämisen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yhteiskunnallinen muutos ja ennakoimaton tulevaisuus edellyttävät uudenlaista osaamista. Paikalliset ja globaalit ongelmat haastavat koulutuksen ja kulttuuristen käytänteiden jatkuvaan tarkasteluun, kehittävään osaamiseen ja asiantuntijuuteen sekä ihmisten voimavarojen vahvistamiseen. Erilaisissa kehittämishankkeissa ja projekteissa luodaan uusia toimintamalleja ja menetelmiä, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuus ja elämän olosuhteet paranisivat.
Osa Kansainvälinen yhteistyö pedagogiikan kehittämisessä kuvaa oppimisen nivoutumista sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Kansainvälisessä työssä etsitään uusia tapoja kommunikoida ja ymmärtää toinen toista. Tutkivassa ja kehittävässä yhteistyössä osallistujat joutuvat reflektoimaan omia ennakko-olettamuksiaan ja -käsityksiään. Jokainen kantaa oman kulttuurinsa merkityksiä, oman toimijayhteisönsä arvopohjaa ja välineistöä. Tietoisuus niistä on kehittämisen edellytys. Kansainvälinen hankeyhteistyö opettaa kulttuurisensitiivisyyttä ja samalla mahdollistaa koulutuksen yhteiskehittämisen.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamista -osassa pohditaan sitä, miten kykenisimme jatkuvasti uudistamaan osaamista, toimintakulttuuria ja käytänteitä yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamiseksi. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteiskehittäminen ovat avain siihen. Yhteisöt ja yksilöt voivat huonosti, jos ne eivät voi vaikuttaa omiin asioihinsa ja toimia yhdessä tarvittavan muutoksen aikaan saamiseksi. Tämä vaatii uudenlaista pedagogista ajattelua. Pedagogiikkaa kehitetään ja yhteisöllisyyttä rakennetaan rajoja ylittäen ja monenlaisia osaamisia yhdistellen.
DIAKpeda 3 antaa foorumin opettajille arvioida ratkaisujen mielekkyyttä ja toimivuutta, samalla kun se tekee kehittämistyön näkyväksi ja kutsuu lukijoita kritiikin ja uusien sovellutusten avulla kehittämään toimintaa edelleen. Kehittäminen ei ole vain jonkun omaisuutta, vaan olennainen osa työtä ja oppimista.
Yhteistyössä työelämän kanssa on olennaista sellainen kumppanuus, jossa opiskelija voi oppia ja toteuttaa kehittävää osaamista ja jossa työelämä saa kehittämisresurssia. Tässä Diak Opetus 3:ssa näkyy muutos kohti tulevaisuutta, jossa tavoitteena on vapautua luokkahuoneista ja opettajakeskeisyydestä. Muutos kohti osaamislähtöistä ajattelua pedagogisen laadun kehittämiseksi toteutuu yhteistyössä sekä kansallisten että kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Diak kehittää pedagogiikkaa suuntaamalla tulevaisuuteen työelämälähtöisesti ja -läheisesti.
Opiskelupolun rakentaminen ja opiskelijahyvinvointi -osan artikkelit osoittavat, että opiskelijanohjaus on vaativaa yhteistyötä. Opiskelija on aina subjekti ja tekee omat valintansa. Häntä tukevat ja ohjaavat eri vaiheissa opintojenohjaajat, opettajat, ryhmien vastaavat, kirjasto, tietotekniikkapalvelujen henkilökunta, kuraattori, harjoittelujen ohjaajat ja mentorit sekä hankkeissa eri yhteistyökumppanit. Mentorointi, tutorointi ja mahdollisuudet vertaiskehittämiseen sekä yhteisölliseen tiedon tuottamiseen ovat merkittäviä keinoja ammatillisen identiteetin vahvistamiseen.
Osallistavaa oppimista ja kehittämistä
Pedagogiikan suuntana tulevaisuus -osa osoittaa, että opetussuunnitelmien ja pedagogiikan kehittämisen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Yhteiskunnallinen muutos ja ennakoimaton tulevaisuus edellyttävät uudenlaista osaamista. Paikalliset ja globaalit ongelmat haastavat koulutuksen ja kulttuuristen käytänteiden jatkuvaan tarkasteluun, kehittävään osaamiseen ja asiantuntijuuteen sekä ihmisten voimavarojen vahvistamiseen. Erilaisissa kehittämishankkeissa ja projekteissa luodaan uusia toimintamalleja ja menetelmiä, jotta haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuus ja elämän olosuhteet paranisivat.
Osa Kansainvälinen yhteistyö pedagogiikan kehittämisessä kuvaa oppimisen nivoutumista sosiaaliseen ja kulttuuriseen ympäristöön. Kansainvälisessä työssä etsitään uusia tapoja kommunikoida ja ymmärtää toinen toista. Tutkivassa ja kehittävässä yhteistyössä osallistujat joutuvat reflektoimaan omia ennakko-olettamuksiaan ja -käsityksiään. Jokainen kantaa oman kulttuurinsa merkityksiä, oman toimijayhteisönsä arvopohjaa ja välineistöä. Tietoisuus niistä on kehittämisen edellytys. Kansainvälinen hankeyhteistyö opettaa kulttuurisensitiivisyyttä ja samalla mahdollistaa koulutuksen yhteiskehittämisen.
Yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamista -osassa pohditaan sitä, miten kykenisimme jatkuvasti uudistamaan osaamista, toimintakulttuuria ja käytänteitä yhteisöllisyyden ja osallisuuden rakentamiseksi. Yhteisön toimintaan osallistuminen ja yhteiskehittäminen ovat avain siihen. Yhteisöt ja yksilöt voivat huonosti, jos ne eivät voi vaikuttaa omiin asioihinsa ja toimia yhdessä tarvittavan muutoksen aikaan saamiseksi. Tämä vaatii uudenlaista pedagogista ajattelua. Pedagogiikkaa kehitetään ja yhteisöllisyyttä rakennetaan rajoja ylittäen ja monenlaisia osaamisia yhdistellen.
DIAKpeda 3 antaa foorumin opettajille arvioida ratkaisujen mielekkyyttä ja toimivuutta, samalla kun se tekee kehittämistyön näkyväksi ja kutsuu lukijoita kritiikin ja uusien sovellutusten avulla kehittämään toimintaa edelleen. Kehittäminen ei ole vain jonkun omaisuutta, vaan olennainen osa työtä ja oppimista.