Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Hämeen ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt
  • Näytä viite

Liesjärven vedenlaadun muutokset

Korja, Annukka (2016)

 
Avaa tiedosto
Korja_Annukka.pdf (1.130Mt)
Lataukset: 


Korja, Annukka
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016122821517
Tiivistelmä
Tammelan Liesjärvi on keskikokoinen humusjärvi, jonka ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Järven länsipuolella on Natura 2000 -verkostoon kuuluva luonnonsuojelualue, jossa sijaitsee Liesjärven kansallispuisto. Liesjärveä on tutkittu melko paljon ja sen vedenlaatua on seurattu 1960-luvulta lähtien. Liesjärven läheisyydessä on aloittanut toimintansa uusi turvetuotantoalue, joka on nähty uhkana järven vedenlaadulle.

Opinnäytetyön tavoitteena oli koota aiempi ja nykyinen tutkimustieto yhteen ja selvittää sitä kautta Liesjärven vedenlaatua. Liesjärven vedenlaadun muutoksista, nykytilasta ja ulkoisista kuormittajista julkaistaan artikkeli, jonka kohderyhmänä ovat alueen asukkaat ja muut asiasta kiinnostuneet. Artikkeli on tarkoitettu laajan yleisön ymmärrettäväksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Liesjärven Suojelu ry.

Tutkimus perustuu tiedonhakuun ja hakutulosten analysointiin. Tutkimuksessa on käytetty aineistona kotimaista lähdekirjallisuutta ja tutkimusaineistoa. Tärkeitä tiedonlähteitä ovat olleet Ympäristöhallinnon avoimet ympäristötietojärjestelmät Hertta ja Karpalo.

Liesjärvi voidaan luokitella ravinnepitoisuutensa perusteella lievästi reheväksi. Ravinnepitoisuudet ja kemiallinen hapenkulutus ovat pysyneet samalla tasolla pitkään, joskin fosforia tuntuu kertyvän talvisin pohjanläheiseen vesikerrokseen. Liesjärven keskimääräinen väriarvo on noussut viimeisen 12 vuoden aikana.

Vesikasvien niittoa kannattaa jatkaa varsinkin Soukkajärven alueella, jotta vesi pääsee virtaamaan vapaasti. Samalla poistetaan ravinteita järvestä. Sedimenttejä kannattaisi tutkia Soukkajärvellä ja Honkalahdessa, jonne Kauhaoja laskee.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste