Narratiiviset menetelmät turvakodissa tehtävässä asiakastyössä
Ståhlberg, Katja (2016)
Ståhlberg, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091176
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701091176
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia kansio, joka sisältää erilaisia toiminnallisia menetelmiä Etelä-Suomessa sijaitsevassa turvakodissa tehtävän asiakastyön tueksi. Opinnäytetyö oli tutkimuksellista kehittämistoimintaa, joka sisälsi materiaalin tuottamisen sekä laadullisen tutkimuksen, jonka avulla saatiin arvokasta lisätietoa materiaalin laatimisessa.
Teoreettisena viitekehyksenä toimivat niin lähisuhdeväkivalta ilmiönä, turvakotitoiminta Suomessa, naisen väkivallasta selviytymisen prosessi kuin toiminnalliset, erityisesti narratiiviset, menetelmät. Kehittämistyön tueksi tehtiin suppea laadullinen tutkimus, jossa turvakodin asiakkaiden kanssa toteutettiin kolme erilaista narratiivista menetelmää, joiden jälkeen asiakkaat haastateltiin. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, joka toteutettiin haastattelemalla viittä turvakodin naisasiakasta. Haastattelut analysoitiin suppealla aineisto- ja teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa etsittiin niitä merkityksiä, joita turvakodin asiakkaat niille antoivat.
Kehittämistoiminnan tuloksena syntyi menetelmäkansio, joka sisältää kymmenen toiminnallista menetelmää turvakodissa tehtävään asiakastyöhön. Menetelmien valikoituminen tapahtui niiden merkitysten avulla, joita turvakodin asiakkaat, väkivaltaa kohdannet naiset, niille antoivat. Näitä merkityksiä olivat menetelmien toteutuksen yksinkertaisuus ja nopeus, niiden kokeminen terapeuttisena sekä mahdollisuus purkaa menetelmien herättämiä ajatuksia toisille.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että toiminnalliset menetelmät sopivat hyvin turvakodissa tehtävään asiakastyöhön. Toiminnallisten menetelmien avulla on mahdollista kuvata ja purkaa niitä ajatuksia ja tunteita, joiden sanoittaminen voi väkivaltaa kokeneille olla hyvin vaikeaa. Menetelmät toimivat samalla vastavuoroisesti, viemällä myös muut läsnäolijat ja kuulijat turvakodin asiakkaan oman todellisuuden äärelle.
Teoreettisena viitekehyksenä toimivat niin lähisuhdeväkivalta ilmiönä, turvakotitoiminta Suomessa, naisen väkivallasta selviytymisen prosessi kuin toiminnalliset, erityisesti narratiiviset, menetelmät. Kehittämistyön tueksi tehtiin suppea laadullinen tutkimus, jossa turvakodin asiakkaiden kanssa toteutettiin kolme erilaista narratiivista menetelmää, joiden jälkeen asiakkaat haastateltiin. Haastatteluaineisto kerättiin puolistrukturoidulla haastattelulla, joka toteutettiin haastattelemalla viittä turvakodin naisasiakasta. Haastattelut analysoitiin suppealla aineisto- ja teorialähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa etsittiin niitä merkityksiä, joita turvakodin asiakkaat niille antoivat.
Kehittämistoiminnan tuloksena syntyi menetelmäkansio, joka sisältää kymmenen toiminnallista menetelmää turvakodissa tehtävään asiakastyöhön. Menetelmien valikoituminen tapahtui niiden merkitysten avulla, joita turvakodin asiakkaat, väkivaltaa kohdannet naiset, niille antoivat. Näitä merkityksiä olivat menetelmien toteutuksen yksinkertaisuus ja nopeus, niiden kokeminen terapeuttisena sekä mahdollisuus purkaa menetelmien herättämiä ajatuksia toisille.
Tutkimuksen perusteella voi todeta, että toiminnalliset menetelmät sopivat hyvin turvakodissa tehtävään asiakastyöhön. Toiminnallisten menetelmien avulla on mahdollista kuvata ja purkaa niitä ajatuksia ja tunteita, joiden sanoittaminen voi väkivaltaa kokeneille olla hyvin vaikeaa. Menetelmät toimivat samalla vastavuoroisesti, viemällä myös muut läsnäolijat ja kuulijat turvakodin asiakkaan oman todellisuuden äärelle.