Liikenteen ja puun pienpolton aiheuttamat hiukkaspäästöt Mikkelin taajama-alueella
Kainulainen, Johanna (2017)
Kainulainen, Johanna
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701241604
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701241604
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää liikenteen ja puun pienpolton aiheuttamia hiukkaspäästöjä Mikkelin taajama-alueella siellä suoritettujen hiukkaspitoisuusmittausten avulla sekä arvioida niiden vaikutusta alueen ympäristöterveyteen. Opinnäytetyön tilaajana toimi Mikkelin ammattikorkeakoulun VIM-hanke eli Veden ja ilman monitorointi ympäristön tilan turvaamiseksi Etelä-Savossa -hanke.
Opinnäytetyössä analysoitiin jo aiemmin VIM-hankkeessa suoritettujen hiukkaspitoisuusmittausten tuloksia, jotka suoritettiin kevään 2016 aikana. Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin itse hiukkasmittauksia syksyn 2016 aikana. Ensimmäinen hiukkasmittaus tehtiin pientaloalueella 30.9–14.10.2016. Toisena hiukkasmittauspisteenä oli Mikkelin ammattikorkeakoulun A-rakennuksen katto, jossa hiukkasmittaus suoritettiin 17.10–31.10.2016. Mittarina käytettiin TSI DustTrakTM DRX 8533 mittaria, jolla mitataan ulkoilman hiukkaspitoisuuksia (PM15, PM10, PM4, PM2.5, PM1.0). Saatuja mittaustuloksia verrattiin kyseisenä aikana vallinneisiin sääoloihin sekä kaupungin keskimääräisiin liikennemääriin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hiukkaspitoisuudet olivat korkeammat keväällä 2016 tehdyissä mittauksissa kuin syksyn 2016 mittauksissa. Pientaloalueella kohonneet hiukkaspitoisuudet johtuivat pääasiassa puun pienpoltosta, kun taas Mikkelin ammattikorkeakoululla tehdyissä mittauksissa kohonneet hiukkaspitoisuudet johtuivat pääasiassa liikenteestä. Tulosten mukaan sääolosuhteilla ja liikennemäärillä oli jonkin verran vaikutusta ilman hiukkaspitoisuuksiin. Työn tulosten mukaan Mikkelin taajama-alueen keskimääräiset hiukkaspitoisuudet jäivät pääasiassa alle kaikkien raja- ja ohjearvojen, jotka on tehty terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Hiukkaspitoisuuksien ei siis pitäisi nykyisen tiedon sekä raja- ja ohjearvojen perusteella aiheuttaa ihmisille terveyshaittaa. Ajoittain hiukkasten pitoisuudet kuitenkin nousivat mittausten aikana erittäinkin korkeiksi, tosin vain lyhyeksi aikaa. Erityisesti herkät väestöryhmät kuten esimerkiksi astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset sekä lapset saattavat saada oireita jo tällaisesta lyhytaikaisesta altistuksesta.
Opinnäytetyössä analysoitiin jo aiemmin VIM-hankkeessa suoritettujen hiukkaspitoisuusmittausten tuloksia, jotka suoritettiin kevään 2016 aikana. Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin itse hiukkasmittauksia syksyn 2016 aikana. Ensimmäinen hiukkasmittaus tehtiin pientaloalueella 30.9–14.10.2016. Toisena hiukkasmittauspisteenä oli Mikkelin ammattikorkeakoulun A-rakennuksen katto, jossa hiukkasmittaus suoritettiin 17.10–31.10.2016. Mittarina käytettiin TSI DustTrakTM DRX 8533 mittaria, jolla mitataan ulkoilman hiukkaspitoisuuksia (PM15, PM10, PM4, PM2.5, PM1.0). Saatuja mittaustuloksia verrattiin kyseisenä aikana vallinneisiin sääoloihin sekä kaupungin keskimääräisiin liikennemääriin.
Opinnäytetyön tulosten perusteella hiukkaspitoisuudet olivat korkeammat keväällä 2016 tehdyissä mittauksissa kuin syksyn 2016 mittauksissa. Pientaloalueella kohonneet hiukkaspitoisuudet johtuivat pääasiassa puun pienpoltosta, kun taas Mikkelin ammattikorkeakoululla tehdyissä mittauksissa kohonneet hiukkaspitoisuudet johtuivat pääasiassa liikenteestä. Tulosten mukaan sääolosuhteilla ja liikennemäärillä oli jonkin verran vaikutusta ilman hiukkaspitoisuuksiin. Työn tulosten mukaan Mikkelin taajama-alueen keskimääräiset hiukkaspitoisuudet jäivät pääasiassa alle kaikkien raja- ja ohjearvojen, jotka on tehty terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Hiukkaspitoisuuksien ei siis pitäisi nykyisen tiedon sekä raja- ja ohjearvojen perusteella aiheuttaa ihmisille terveyshaittaa. Ajoittain hiukkasten pitoisuudet kuitenkin nousivat mittausten aikana erittäinkin korkeiksi, tosin vain lyhyeksi aikaa. Erityisesti herkät väestöryhmät kuten esimerkiksi astmaatikot, ikääntyneet sepelvaltimotautia tai keuhkoahtaumatautia sairastavat ihmiset sekä lapset saattavat saada oireita jo tällaisesta lyhytaikaisesta altistuksesta.