Metsänhoitoyhdistyksen palveluiden kehittäminen
Pettinen, Niko (2010)
Pettinen, Niko
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003275973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003275973
Tiivistelmä
Jokaiseen metsänhoitoyhdistykseen kuuluu vaihteleva määrä passiivisia metsänomistajia. Passiivinen metsänomistaja on asiakas, joka ei ole käyttänyt viime aikoina yhdistyksen palveluita. Tässä tutkimuksessa passiivisuus tarkoittaa palveluiden käyttämättömyyttä vuoden 2004 jälkeen. Liiketaloudellisesti metsänhoitoyhdistykselle on erittäin tärkeää saada mahdollisimman moni asiakas aktiiviseksi asiakkaaksi. Vaikkakin metsänhoitoyhdistys saa säännöllisiä tuloja metsänhoitomaksun muodossa, on sen talous riippuvainen metsätalouden työsuorituksista ja niitä seuraavista tuloista.
Opinnäytetyössä selvitetään palveluiden laatua ja kehittämistarpeita Ristiinan alueen passiivisia metsänomistajia tarkastelemalla. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksena on hyödyntää opinnäytetyötä ja saada mahdollisimman moni metsänhoitoyhdistyksen jäsen aktiiviseksi palveluita kehittämällä. Passiivisia asiakkaita haastateltiin puhelimitse. Teemahaastattelu on hyvin tehokas keino saada, nimenomaan passiivisilta asiakkailta, tietoa heidän kokemuksista ja palveluiden puutteista sekä kehittämisen osa-alueista.
Kaikki haastatelluista eivät varsinaisesti olleet passiivisia metsänomistajia. Pienillä metsätiloilla palveluiden tarve pinta-alan vuoksi on vähäisempää. Enemmän metsänhoitoyhdistyksen palveluita käyttäneet kritisoivat palvelujen toiminnallista laatua, taimien laatua sekä metsänhoitomaksua. Neuvojat olivat joidenkin asiakkaiden kohdalla antaneet vääriä neuvoja ja päätöksiä, joiden takia metsänomistajat olivat kokeneet taloudellisia menetyksiä. Neuvojat olivat myös unohtaneet sovittuja asioita sekä hoitaneet joitain tapauksia liian hitaasti, jotta maanomistaja olisi ollut tyytyväinen. Taimien laatua ja hintaa kritisoitiin myös. Ongelmaksi on aiheutunut taimien huono kunto sekä niiden korkea hinta kuntoon nähden. Taimitilanne on ollut metsänomistajien mielestä huono jo pidemmän aikaa.
Jotta passiivisten asiakkaiden määrä saataisiin mahdollisimman pieneksi, on palveluiden laatuun ja neuvojien toimintaan panostettava. Palveluiden laatu ja paremmuus muihin toimijoihin nähden koetaan neuvojan toiminnan kautta. Neuvojien toimintaan, niin itse työn suorittamiseen kuin jälkimarkkinointiin, on panostettava.
Opinnäytetyössä selvitetään palveluiden laatua ja kehittämistarpeita Ristiinan alueen passiivisia metsänomistajia tarkastelemalla. Metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksena on hyödyntää opinnäytetyötä ja saada mahdollisimman moni metsänhoitoyhdistyksen jäsen aktiiviseksi palveluita kehittämällä. Passiivisia asiakkaita haastateltiin puhelimitse. Teemahaastattelu on hyvin tehokas keino saada, nimenomaan passiivisilta asiakkailta, tietoa heidän kokemuksista ja palveluiden puutteista sekä kehittämisen osa-alueista.
Kaikki haastatelluista eivät varsinaisesti olleet passiivisia metsänomistajia. Pienillä metsätiloilla palveluiden tarve pinta-alan vuoksi on vähäisempää. Enemmän metsänhoitoyhdistyksen palveluita käyttäneet kritisoivat palvelujen toiminnallista laatua, taimien laatua sekä metsänhoitomaksua. Neuvojat olivat joidenkin asiakkaiden kohdalla antaneet vääriä neuvoja ja päätöksiä, joiden takia metsänomistajat olivat kokeneet taloudellisia menetyksiä. Neuvojat olivat myös unohtaneet sovittuja asioita sekä hoitaneet joitain tapauksia liian hitaasti, jotta maanomistaja olisi ollut tyytyväinen. Taimien laatua ja hintaa kritisoitiin myös. Ongelmaksi on aiheutunut taimien huono kunto sekä niiden korkea hinta kuntoon nähden. Taimitilanne on ollut metsänomistajien mielestä huono jo pidemmän aikaa.
Jotta passiivisten asiakkaiden määrä saataisiin mahdollisimman pieneksi, on palveluiden laatuun ja neuvojien toimintaan panostettava. Palveluiden laatu ja paremmuus muihin toimijoihin nähden koetaan neuvojan toiminnan kautta. Neuvojien toimintaan, niin itse työn suorittamiseen kuin jälkimarkkinointiin, on panostettava.