Tahdistinpotilaan toimintakyky : —Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson keskussairaalassa
Partio, Tiina; Järvenpää, Roosa (2017)
Partio, Tiina
Järvenpää, Roosa
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701261704
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701261704
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sydämentahdistin vaikuttaa potilaan toimintakykyyn. Tavoitteena oli selvittää, miten heikentynyt toimintakyky ilmeni potilaiden elämässä ennen tahdistimen asennusta, miten toimintakyky muuttui tahdistimen asennuksen jälkeen, millaista potilasohjausta potilaat kokivat saaneensa sekä minkälaisia eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa tahdistinprosessin ajalta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn sai 48 potilasta, joista palautui 28 kappaletta. Vastausprosentti oli 58 %. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman ja sisällön analyysin avulla.
Heikentynyt toimintakyky ennen tahdistinta ilmeni vastanneiden keskuudessa väsymyksenä rasituksessa, hengenahdistuksena ja huimauksena. Psyykkinen toimintakyky oli heikentynyt ahdistuksen, masentuneisuuden, epämukavuuden tunteen sekä uniongelmien takia. Toimintakyvyn muutos tahdistimen asennuksen jälkeen ilmeni rasituksen siedon paranemisena sekä rintakipuoireiden, huimauksen ja hengenahdistuksen vähenemisenä. Vastanneet kertoivat olevansa onnellisempia ja unenlaadun parantuneen tahdistimen myötä.
Vastanneet olivat pääosin varsin tyytyväisiä saamaansa potilasohjaukseen. Eroja sukupuolten välillä oli. Miehet olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä saamaansa potilasohjaukseen. Hyviksi puoliksi potilasohjauksessa vastanneet mainitsivat vuorovaikutuksen, ympäristön ja hyvän ohjauksen. Vastanneet kokivat hoitohenkilökunnan olleen ammattitaitoisia ja he olivat itse toimenpiteeseen varsin tyytyväisiä, mutta osa potilaista koki osaston täysinäisyyden sekä ylipaikalle jäämisen ikäväksi potilaan yksityisyyden kannalta. Vastanneet toivoivat lisää aikaa hoitajille, jotta heillä olisi enemmän aikaa potilaille.
Tutkimuksessa saadut vastaukset tukivat aiempien ulkomaisten tutkimusten tuloksia. Jatkossa tahdistinpotilaiden toimintakykyä voisi tutkia pitkäaikaistutkimuksena. Koska
tahdistimen laittoon osallistuu monta eri yksikköä, voisi potilasohjauksen laatua Kymenlaakson keskussairaalassa tutkia laajemmin. Tahdistimen asennusprosessiin voisi kehittää tarkastuslistan hoitajille, jonka avulla tieto eri yksiköiden välillä kulkisi paremmin ja näin ollen mahdollistaisi vieläkin paremman potilasohjauksen.
Heikentynyt toimintakyky ennen tahdistinta ilmeni vastanneiden keskuudessa väsymyksenä rasituksessa, hengenahdistuksena ja huimauksena. Psyykkinen toimintakyky oli heikentynyt ahdistuksen, masentuneisuuden, epämukavuuden tunteen sekä uniongelmien takia. Toimintakyvyn muutos tahdistimen asennuksen jälkeen ilmeni rasituksen siedon paranemisena sekä rintakipuoireiden, huimauksen ja hengenahdistuksen vähenemisenä. Vastanneet kertoivat olevansa onnellisempia ja unenlaadun parantuneen tahdistimen myötä.
Vastanneet olivat pääosin varsin tyytyväisiä saamaansa potilasohjaukseen. Eroja sukupuolten välillä oli. Miehet olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä saamaansa potilasohjaukseen. Hyviksi puoliksi potilasohjauksessa vastanneet mainitsivat vuorovaikutuksen, ympäristön ja hyvän ohjauksen. Vastanneet kokivat hoitohenkilökunnan olleen ammattitaitoisia ja he olivat itse toimenpiteeseen varsin tyytyväisiä, mutta osa potilaista koki osaston täysinäisyyden sekä ylipaikalle jäämisen ikäväksi potilaan yksityisyyden kannalta. Vastanneet toivoivat lisää aikaa hoitajille, jotta heillä olisi enemmän aikaa potilaille.
Tutkimuksessa saadut vastaukset tukivat aiempien ulkomaisten tutkimusten tuloksia. Jatkossa tahdistinpotilaiden toimintakykyä voisi tutkia pitkäaikaistutkimuksena. Koska
tahdistimen laittoon osallistuu monta eri yksikköä, voisi potilasohjauksen laatua Kymenlaakson keskussairaalassa tutkia laajemmin. Tahdistimen asennusprosessiin voisi kehittää tarkastuslistan hoitajille, jonka avulla tieto eri yksiköiden välillä kulkisi paremmin ja näin ollen mahdollistaisi vieläkin paremman potilasohjauksen.