Tahdistinpotilaan toimintakyky : —Kyselytutkimus tahdistinpotilaille Kymenlaakson keskussairaalassa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten sydämentahdistin vaikuttaa potilaan toimintakykyyn. Tavoitteena oli selvittää, miten heikentynyt toimintakyky ilmeni potilaiden elämässä ennen tahdistimen asennusta, miten toimintakyky muuttui tahdistimen asennuksen jälkeen, millaista potilasohjausta potilaat kokivat saaneensa sekä minkälaisia eroja sukupuolten välillä oli kokemuksissa tahdistinprosessin ajalta. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Kyselyn sai 48 potilasta, joista palautui 28 kappaletta. Vastausprosentti oli 58 %. Vastaukset analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelman ja sisällön analyysin avulla.

Heikentynyt toimintakyky ennen tahdistinta ilmeni vastanneiden keskuudessa väsymyksenä rasituksessa, hengenahdistuksena ja huimauksena. Psyykkinen toimintakyky oli heikentynyt ahdistuksen, masentuneisuuden, epämukavuuden tunteen sekä uniongelmien takia. Toimintakyvyn muutos tahdistimen asennuksen jälkeen ilmeni rasituksen siedon paranemisena sekä rintakipuoireiden, huimauksen ja hengenahdistuksen vähenemisenä. Vastanneet kertoivat olevansa onnellisempia ja unenlaadun parantuneen tahdistimen myötä.

Vastanneet olivat pääosin varsin tyytyväisiä saamaansa potilasohjaukseen. Eroja sukupuolten välillä oli. Miehet olivat yleisesti ottaen tyytyväisempiä saamaansa potilasohjaukseen. Hyviksi puoliksi potilasohjauksessa vastanneet mainitsivat vuorovaikutuksen, ympäristön ja hyvän ohjauksen. Vastanneet kokivat hoitohenkilökunnan olleen ammattitaitoisia ja he olivat itse toimenpiteeseen varsin tyytyväisiä, mutta osa potilaista koki osaston täysinäisyyden sekä ylipaikalle jäämisen ikäväksi potilaan yksityisyyden kannalta. Vastanneet toivoivat lisää aikaa hoitajille, jotta heillä olisi enemmän aikaa potilaille.

Tutkimuksessa saadut vastaukset tukivat aiempien ulkomaisten tutkimusten tuloksia. Jatkossa tahdistinpotilaiden toimintakykyä voisi tutkia pitkäaikaistutkimuksena. Koska tahdistimen laittoon osallistuu monta eri yksikköä, voisi potilasohjauksen laatua Kymenlaakson keskussairaalassa tutkia laajemmin. Tahdistimen asennusprosessiin voisi kehittää tarkastuslistan hoitajille, jonka avulla tieto eri yksiköiden välillä kulkisi paremmin ja näin ollen mahdollistaisi vieläkin paremman potilasohjauksen.

The objective of this research was to study a pacemaker's effect on patients' day to day performance. The goal was to clarify the following: How was weakened performance shown in patients’ lives before pacemaker and how performance was altered after installation of the pacemaker? How did the patients experience the patient counseling they had received during the process? How did the different genders experience the process?

This research was executed as a quantitative research. Material was collected with a questionnaire. The questionnaire was received by 48 patients, 28 questionnaires were returned. Response rate was 58 %. Claims were analyzed statistically with SPSS-program and with content analyze.

Weakened physical performance appeared in patients’ lives as exhaustion in stress, limited their moving, caused shortness of breath and dizziness. Participants reported that they were anxious, depressed and were suffering from difficulties to sleep and were feeling discomfort before the installation of pacemaker. Performance was improved because of increased tolerance to physical stress, decreased chest pain symptoms, dizziness and relief to shortness of breath. Participants feeled happier after the installation of pacemaker. They also experienced that their quality of sleep was improved because of the pacemaker.

Almost all participants were satisfied with patient counseling which they had received. There were differences between different genders. Men were generally more satisfied with patient counseling. Interaction, environment and good counseling were things that participants mentioned as a good thing. In its entirety participants were satisfied with the procedure. They wished that nurses would have more time for patients although they felt that all nursing staff were professional. Some of the participants felt that there should be more privacy in the ward and felt that the fullness of ward was unpleasant.

The results of this research support previous results of foreign research’s. In the future the performance of pacemaker patients could be researched as long-term study. Since many different units are involved in the installation of a pacemaker, quality of patient counseling in Kymenlaakso Central Hospital could be explored more extensively. A checklist could improve the flow of information between different units. It could also improve the quality of patient counseling.