Virkistystä, vertaistukea, tietoa ja toimintaa. : Jämsän muistiyhdistyksen jäsenten toiveita muistiyhdistyksen toiminnalle.

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Jämsän muistiyhdistyksen jäsenten toiveita muistiyhdistyksen toiminnan kehittämiseen. Keski-Suomen muistiyhdistys tarjosi tämän aiheen, tarkoituksenaan kehittää yhdistyksen tarjonnasta mahdollisimman asiakaslähtöistä. Opinnäytetyö toteutettiin anonyyminä postikyselynä Jämsän muistiyhdistyksen koko jäsenistölle. Kyselyyn oli myös mahdollisuus vastata kyselylomakkeen Webropol -sovelluksen kautta. Vastauksia saimme 45 kappaletta. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttäen menetelmänä teemoittelua. Tuloksissa muistisairaiden ja läheisten tärkeimpinä tarpeina nousivat esiin virkistystoiminnan, tuen ja neuvonnan sekä vertaistuen tarpeet. Yksinäisyys nousi myös esiin, erityisesti omaishoitajat kaipasivat keskusteluseuraa ja vapaaehtoisapua arkeen. Kunnallispoliittinen vaikuttamistyö muistisairaille tarjottavien palvelujen kehittämiseksi nähtiin myös tärkeänä. Tulokset ovat samansuuntaisia ajankohtaisten tutkimuslähteiden kanssa. Opinnäytetyön tuloksia voivat hyödyntää muistiyhdistykset toimintansa kehittämiseksi mahdollisimman asiakaslähtöiseksi. Muistiyhdistyksellä on merkittävä rooli muistisairaiden ja heidän läheistensä palveluntarjoajana.

The aim of the thesis as to collect the wishes of the members of the Jämsä MemoryAssociation related to the development of the association´s operations. The Central Finland Memory Association assigned the thesis with the hope of developing their service provision to a more client-oriented direction. The thesis was implemented as an anonymous mail survey. The questionnaires of the survey were sent by mail to all the members of the Jämsä Memory Association. They were returned either by mail or through the Webropol-website. A total of 45 replies were received. The data was analysed and categorized thematically. The results highlighted recreation possibilities, support, counselling and peer support as the primary needs and wishes of the participants. The problem of loneliness was found as an additional concern. Communication opportunities were needed especially by the family caregivers. Exerting influence on the municipal decision making with regard to developing the services for people with memory illnesses was also seen important. Similar results can be found in other, current Finnish studies. The results could be used by memory associations in the development of a more clientoriented service approach. A significant role is played by memory associations in Finland as service providers for the people with memory illnesses and their families.