”Toisen kanssa oleminen tuntu hyvältä, miks ei?” : 16-18- vuotiaiden nuorten seurustelusuhteet ja terveydenhoitajan tuki nuorten näkökulmasta
Hetekorpi, Johanna; Multamäki, Mia (2016)
Hetekorpi, Johanna
Multamäki, Mia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701271717
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701271717
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää nuorten näkökulmasta heidän seurustelusuhteitaan sekä heidän tarpeitaan terveydenhoitajan tuelle. Tavoitteena oli selvittää kuinka nuoret kuvailevat seurustelusuhteitaan, mitkä asiat vaikuttavat seurustelusuhteen alkamiseen ja päättymiseen sekä kuinka seurustelusuhteissa tulisi toimia nuorten mielestä. Tavoitteena oli myös lisätä terveydenhoitajien tietämystä siitä, miten he voisivat tukea ja ohjata nuoria seurusteluasioissa.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Pohjanmaan alueella opiskelevilta, seurustelevilta 16-18-vuotiailta nuorilta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastateltavien määrä oli viisi henkilöä. Haastatteluista saadut vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö liittyy Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk Inno-hankkeeseen.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että nuorten seurustelu näkyi yhteisen ajan viettämisenä. Nuorilla oli yhteisiä liikunnallisia harrastuksia kumppaninsa kanssa, vuorovaikutus oli suhteessa toimivaa, he luottivat toisiinsa ja heillä oli yhteisiä arvoja. Nuorilla oli toiveita suhteen pitkäaikaisuudesta. Suhteessa ongelmat ilmenivät pieninä riitoina ja erimielisyydet soviteltiin keskustelemalla ja anteeksipyytämällä. Seurustelusuhteen aloittamisvaiheessa nuoret toivoivat kumppanilta tietynlaisia piirteitä, joita olivat sosiaalisuus, luotettavuus, samankaltaisuus ja ulkonäkö. Seurustelusuhteen päättymiseen johtavia syitä nuorten mukaan olivat uskottomuus, suhteen hoitamattomuus ja tunteiden häviäminen. Nuoret pitivät seurustelusuhteestaan huolta hoitamalla suhdetta. Nuoret pystyivät puhumaan seksuaalisuudesta kumppaninsa kanssa. Seksuaalisuus koettiin turvallisena ja se näkyi suhteessa hellyyden osoittamisena ja päätösvaltana omasta seksuaalisuudesta. Nuoret toivoivat opiskeluterveydenhoitajalta tietoja ehkäisystä ja sukupuolitaudeista sekä yksilöllisiä neuvoja, kannustamista ja kysymyksiin vastaamista. Ryhmäkeskustelu koettiin yksilökeskustelun sijaan hyväksi vaihtoehdoksi. Nuoret toivoivat opiskeluterveydenhoitajan ottavan seurusteluasiat puheeksi kyselylomakkeen avulla.
Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin Etelä-Pohjanmaan alueella opiskelevilta, seurustelevilta 16-18-vuotiailta nuorilta. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua ja haastateltavien määrä oli viisi henkilöä. Haastatteluista saadut vastaukset käsiteltiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyö liittyy Seinäjoen ammattikorkeakoulun Pk Inno-hankkeeseen.
Opinnäytetyön tuloksista kävi ilmi, että nuorten seurustelu näkyi yhteisen ajan viettämisenä. Nuorilla oli yhteisiä liikunnallisia harrastuksia kumppaninsa kanssa, vuorovaikutus oli suhteessa toimivaa, he luottivat toisiinsa ja heillä oli yhteisiä arvoja. Nuorilla oli toiveita suhteen pitkäaikaisuudesta. Suhteessa ongelmat ilmenivät pieninä riitoina ja erimielisyydet soviteltiin keskustelemalla ja anteeksipyytämällä. Seurustelusuhteen aloittamisvaiheessa nuoret toivoivat kumppanilta tietynlaisia piirteitä, joita olivat sosiaalisuus, luotettavuus, samankaltaisuus ja ulkonäkö. Seurustelusuhteen päättymiseen johtavia syitä nuorten mukaan olivat uskottomuus, suhteen hoitamattomuus ja tunteiden häviäminen. Nuoret pitivät seurustelusuhteestaan huolta hoitamalla suhdetta. Nuoret pystyivät puhumaan seksuaalisuudesta kumppaninsa kanssa. Seksuaalisuus koettiin turvallisena ja se näkyi suhteessa hellyyden osoittamisena ja päätösvaltana omasta seksuaalisuudesta. Nuoret toivoivat opiskeluterveydenhoitajalta tietoja ehkäisystä ja sukupuolitaudeista sekä yksilöllisiä neuvoja, kannustamista ja kysymyksiin vastaamista. Ryhmäkeskustelu koettiin yksilökeskustelun sijaan hyväksi vaihtoehdoksi. Nuoret toivoivat opiskeluterveydenhoitajan ottavan seurusteluasiat puheeksi kyselylomakkeen avulla.