Turvapaikanhakija Suomen terveyspalveluiden käyttäjänä
Riquelme, Catalina; Ylönen, Aamos (2016)
Riquelme, Catalina
Ylönen, Aamos
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701241605
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201701241605
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aihe valittiin sen tärkeyden ja ajankohtaisuuden vuoksi. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esille turvapaikanhakijoiden terveyspalveluiden käyttöä sekä tuoda esille ne väestöryhmät, jotka käyttävät eniten terveyspalveluita. Opinnäytetyössä havainnoidaan Halikon vastaanottokeskuksen kurdi-, somali- ja irakilaistaustaisten aikuisten turvapaikanhakijoiden terveyspalvelukäyttäytymistä sekä tuodaan esille kulttuurieroja.
Opinnäytetyö toteutettiin laajalla kirjallisuuskatsauksella, käyttäen laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyössä laadullista menetelmää käytettiin selvittämään eri terveyspalveluiden kautta saatavan avun luonnetta. Määrällistä menetelmää käytettiin tarkasteltaessa terveyspalveluiden käytön määrää ja käytön jakautumista eri turvapaikanhakijoiden kesken.
Tutkimuksen mukaan irakilaiset turvapaikanhakijat käyttivät eniten terveyspalveluja neljän kuukauden seurannan aikana. Irakilaisten terveyspalveluiden käytön jakautumisessa ei ollut mainittavaa eroa naisten ja miesten välillä. Toiseksi eniten terveyspalveluita käyttivät somalit. Terveyspalveluiden käyttö jakautui somalien keskuudessa tasaisesti naisten ja miesten välillä. Kurdien kohdalla naisten ja miesten välinen ero terveyspalveluiden käytössä oli huomattava. Naiset käyttivät terveyspalveluita lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehet, vaikka naisten lukumäärä oli vain 4 turvapaikanhakijaa suurempi kuin miesten. Kurdit kuitenkin käyttivät vähiten terveyspalveluita, muihin väestöryhmiin verrattuna. Kokonaiskäytöltään naispuoliset turvapaikanhakijat käyttivät enemmän terveyspalveluita, kuin miehet.
Opinnäytetyö toteutettiin laajalla kirjallisuuskatsauksella, käyttäen laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyössä laadullista menetelmää käytettiin selvittämään eri terveyspalveluiden kautta saatavan avun luonnetta. Määrällistä menetelmää käytettiin tarkasteltaessa terveyspalveluiden käytön määrää ja käytön jakautumista eri turvapaikanhakijoiden kesken.
Tutkimuksen mukaan irakilaiset turvapaikanhakijat käyttivät eniten terveyspalveluja neljän kuukauden seurannan aikana. Irakilaisten terveyspalveluiden käytön jakautumisessa ei ollut mainittavaa eroa naisten ja miesten välillä. Toiseksi eniten terveyspalveluita käyttivät somalit. Terveyspalveluiden käyttö jakautui somalien keskuudessa tasaisesti naisten ja miesten välillä. Kurdien kohdalla naisten ja miesten välinen ero terveyspalveluiden käytössä oli huomattava. Naiset käyttivät terveyspalveluita lähes kaksi kertaa enemmän kuin miehet, vaikka naisten lukumäärä oli vain 4 turvapaikanhakijaa suurempi kuin miesten. Kurdit kuitenkin käyttivät vähiten terveyspalveluita, muihin väestöryhmiin verrattuna. Kokonaiskäytöltään naispuoliset turvapaikanhakijat käyttivät enemmän terveyspalveluita, kuin miehet.