Delaktighetsfrämjande arbetstrivselkartläggning : - en studie inom Sibbo kommuns äldreomsorg
Westerberg, Linda (2017)
Westerberg, Linda
Yrkeshögskolan Arcada
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021907
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702021907
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli työviihtyvyyskartoituksen kehittäminen osallistavasti. Tutkimuskysymykset olivat; Miten työntekijät kokevat erilaisia työviihtyvyyskartoituskysymyksiä? Minkälainen työviihtyvyyskartoitus voi olla tarkoituksemukainen ikääntyneiden palvelujen johtajuudessa? Tutkimusmenetelmä: Tutkimus suoritettiin kahden kvalitatiivisen fokusryhmän avulla, joista toinen koostui työntekijöistä ja toinen johtajista. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisältöanalyysin avulla. Tutkimustulos osoittaa, että työntekijät ja johtajat kokevat työviihtyvyyskartoitusta tapana edistää osallisuutta toiminnassa, mutta sen tulee myös tarkoittaa todellista vaikuttamista, sekä toimia tietolähteenä kehittämistyössä. Johtajat kokevat perusteelliset ja usein toistuvat työtyytyväisyyskartoitukset, jotka yhdistetäään arkisiin jatkuviin keskusteluihin ja työyhteisön havainnointiin, keskeisinä työkaluina johtamistyössään. Tämän lisäksi työtyytväisyyskartoitukset nähdään edistävän työviihtyvyyttä ja myötävaikuttavan toiminnan päätöksenteossa. Kysymykset, jotka työntekijät ja johtajat tässä tutkimuksessa kokivat tärkeinä ikääntyneiden palvelujen työviihtyvyyskartoituksissa, olivat seuraavat: osallisuus ja johtajuus, kannustava johtaminen, kommunikointi, arvostus ja palkitseminen työsuorituksista, yleinen arviointi työviihtyvyydestä, sekä arviointi työn merkityksellisyydestä ja pysyvyydestä. Työntekijät lisäisivät kysymyksiä työympäristön viihtyvyydestä ja ergonomiasta, kun taas johtajat kokivat, että kysymyksiä siitä, miten työntekijä itse vaikuttaa työviihtyvyyden parantamiseen, sekä työntekijän arviointi toiminnan laadusta, voitaisiin lisätä. Päätelmä: Työntekijät ja esimiehet kokevat työviihtyvyyskartoitusta tarkoituksenmukaisena välineenä selvittämään ja edistämään työviihtyvyyttä ja sen osa-alueita. Työviihtyvyyden kartoituksia voidaan suorittaa edistäen osallisuutta ja tarjoen tukea johtamiseen hoiva ja huolepito-alalla. Tämä vaatii heijastavaa johtajuutta, joka näkee työntekijät osallisina ja toiminnan voimavarana. Työviihtyvyyskartoitukset näyttäisivät erilaisilta, jos johtajuus olisi heijastavaa ja osallisuutta edistävää. Tämä tutkimus, ja tapa miten se on jäsennelty, voidaan käyttää työmuotona ennen erilaisten kartoitusten läpivientiä.