Delaktighetsfrämjande arbetstrivselkartläggning : - en studie inom Sibbo kommuns äldreomsorg

Abstract

Syftet med arbetet är att på ett delaktigt sätt utveckla ett arbetstrivselkartläggningsinstrument. Forskningsfrågorna var; Vilka är medarbetares upplevelser av olika kartläggningsfrågor om arbetstrivsel? Hurdan arbetstrivselkartläggning kan tänkas vara ändamålsenlig med tanke på ledarskap inom äldreomsorg? Metod: Studien utfördes genom två kvalitativa fokusgruppintervjuer, den ena bestående av medarbetare och den andra av ledare. Materialet analyserades genom deduktiv innehållsanalys. Resultaten visar att medarbetare och ledare upplever att arbetstrivselkartläggning främjar delaktighet i verksamheten men bör enligt medarbetare innebära en verklig påverkan och fungerande som informationskälla i utvecklingsarbete. Grundliga och ofta förekommande arbetstrivselkartläggningar som kombineras med vardagliga och fortlöpande diskussioner och observationer av arbetsgemenskapen ser ledare som centrala redskap för ledarskapet. Dessa främjar arbetstrivsel och fungerar bidragande till beslutsfattande inom verksamheten anser ledare. Frågor som uppfattades av medarbetare och ledare i denna studie som viktiga i arbetstrivselkartläggning inom äldreomsorg var följande: delaktighet och ledarskap, stödjande ledarskap, kommunikation, uppskattning och belöning av arbetsprestationer, allmän estimering av arbetstrivsel samt uppskattning av känsla av meningsfullhet och trygghet. Medarbetare skulle även tillföra frågor om arbetsomgivningens trivsamhet och ergonomi medan ledare ansåg att medarbetarens insats att förbättra arbetstrivsel och medarbetarens uppskattning av verksamhetens kvalitet skulle kunna tillföras. Konklusion: Arbetstrivselkartläggning ses av medarbetare och ledare som ett ändamålsenligt redskap för att utreda och främja arbetstrivsel och dess komponenter. Kartläggning av arbetstrivsel kan genomföras på ett delaktighetsfrämjande sätt samt erbjuda stöd i ledarskap inom vård och omsorg. Detta kräver ett reflektivt ledarskap där medarbetare ses som delaktiga och som en resurs i verksamheten. Arbetstrivselkartläggning skulle se annorlunda ut om ledarskapet skulle vara reflektivt och delaktighetsfrämjande. Studien och det sätt den är uppbyggd på kan användas som arbetsform inför olika kartläggningar.

Tutkimuksen tarkoitus oli työviihtyvyyskartoituksen kehittäminen osallistavasti. Tutkimuskysymykset olivat; Miten työntekijät kokevat erilaisia työviihtyvyyskartoituskysymyksiä? Minkälainen työviihtyvyyskartoitus voi olla tarkoituksemukainen ikääntyneiden palvelujen johtajuudessa? Tutkimusmenetelmä: Tutkimus suoritettiin kahden kvalitatiivisen fokusryhmän avulla, joista toinen koostui työntekijöistä ja toinen johtajista. Aineisto analysoitiin deduktiivisen sisältöanalyysin avulla. Tutkimustulos osoittaa, että työntekijät ja johtajat kokevat työviihtyvyyskartoitusta tapana edistää osallisuutta toiminnassa, mutta sen tulee myös tarkoittaa todellista vaikuttamista, sekä toimia tietolähteenä kehittämistyössä. Johtajat kokevat perusteelliset ja usein toistuvat työtyytyväisyyskartoitukset, jotka yhdistetäään arkisiin jatkuviin keskusteluihin ja työyhteisön havainnointiin, keskeisinä työkaluina johtamistyössään. Tämän lisäksi työtyytväisyyskartoitukset nähdään edistävän työviihtyvyyttä ja myötävaikuttavan toiminnan päätöksenteossa. Kysymykset, jotka työntekijät ja johtajat tässä tutkimuksessa kokivat tärkeinä ikääntyneiden palvelujen työviihtyvyyskartoituksissa, olivat seuraavat: osallisuus ja johtajuus, kannustava johtaminen, kommunikointi, arvostus ja palkitseminen työsuorituksista, yleinen arviointi työviihtyvyydestä, sekä arviointi työn merkityksellisyydestä ja pysyvyydestä. Työntekijät lisäisivät kysymyksiä työympäristön viihtyvyydestä ja ergonomiasta, kun taas johtajat kokivat, että kysymyksiä siitä, miten työntekijä itse vaikuttaa työviihtyvyyden parantamiseen, sekä työntekijän arviointi toiminnan laadusta, voitaisiin lisätä. Päätelmä: Työntekijät ja esimiehet kokevat työviihtyvyyskartoitusta tarkoituksenmukaisena välineenä selvittämään ja edistämään työviihtyvyyttä ja sen osa-alueita. Työviihtyvyyden kartoituksia voidaan suorittaa edistäen osallisuutta ja tarjoen tukea johtamiseen hoiva ja huolepito-alalla. Tämä vaatii heijastavaa johtajuutta, joka näkee työntekijät osallisina ja toiminnan voimavarana. Työviihtyvyyskartoitukset näyttäisivät erilaisilta, jos johtajuus olisi heijastavaa ja osallisuutta edistävää. Tämä tutkimus, ja tapa miten se on jäsennelty, voidaan käyttää työmuotona ennen erilaisten kartoitusten läpivientiä.

The aim of the study was to participative develop a job satisfaction survey. The research questions were; What are coworker’s experiences of questions in job satisfaction surveys? What kind of job satisfaction surveys can be appropriate considering leadership in elderly care? The material consists of two qualitative focus group interviews, one of them consisting of coworkers and the other one of leaders. The material was analyzed by a deductive content analysis. The results of the study shows that coworkers and leaders experience that job satisfaction surveys promote participation in the operation. This must however have a real impact and work as an information source in developing the operation. Thorough and often occuring job satisfaction surveys, which are combined with everyday continuous discussions and observations among the coworkers, are seen as central tools in leadership, in promoting job satisfaction and contributing in decision-making in the operation. Questions that coworkers and leaders consider as important in job satisfaction surveys in elderly care are: participation and leadership, supportive leadership, communication, appreciation and awarding work performance, a general estimate of job satisfaction and estimating a sense of meaningsfullness and security in the work context. Coworkers would also add questions about the pleasantness and ergonomics in the work environment, meanwhile leaders would add questions about the coworkers own input in contributing to job satisfaction, as well as the coworker’s estimate of the quality of the operation. Conclusions: Job satisfaction surveys are seen among coworkers and leaders as an appropriate tool to investigate and promote job satisfaction and its components. Job satisfaction surveys can be implemented in a way that promotes participation, and they offer support in leadership in health and social care. This requires a reflective leadership where coworkers are seen as involved and as a resource in the operation. Job satisfaction surveys would look different if leadership would be reflective and promoting participation. The study, and the way it is structured, can be used as a working method before performing job satisfaction surveys.