”Olen saanut jotain aivan uskomatonta aikaiseksi” : isyys, isäksi tulo ja äitiysneuvolassa asioiminen miesten kokemana
Saarimaa, Paula; Kauppila, Katri (2017)
Tampereen ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102267
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201702102267
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää tulevien isien kohtaamista neuvoloissa. Tämä työ lisää äitiysneuvolan terveydenhoitajien tietämystä isyyteen liittyvistä haasteista ja odotuksista. Näin miehen kohtaamista ja osallisuutta äitiysneuvolassa voidaan edistää. Tarkoituksena oli selvittää, miten miehen elämä muuttuu odotuksen aikana ja kuinka he kokevat käynnit äitiysneuvolassa. Opinnäytetyön metodina oli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineisto kerättiin e-lomakkeella avoimin kysymyksin. Kyselyyn vastaajina oli lasta odottavia tai juuri lapsen saaneita isiä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä analyysimenetelmällä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan puolison raskaus herätti miehissä monenlaisia tunteita ilosta ja onnellisuudesta jännitykseen ja pelkoon. Miehet olivat ylpeitä suvun jatkumisesta ja isyys toi monelle itsevarmuutta. Jo odotusaikana miehiä mietitytti tuleva elämänmuutos ja isyyteen liittyvä vastuu. Miehet kokivat muutoksia ajattelumaailmassaan, puolison tarpeiden huomioimisessa, lisääntymisvietissä ja elintavoissa. Vastauksista kävi ilmi, että lapsen tulo koettiin luonnollisena jatkumona parisuhteessa. Lapsen tuloon miehet valmistautuivat konkreettisilla asioilla kuten kodin kunnostamisella. Lapsen syntymän lähestyessä moni vastaaja koki, että isyyteen kasvu oli vielä kesken. He kokivat, että mieltä askarruttavista asioista oli vaikea alkaa puhua. Pääosin miehet arvostivat suomalaista neuvolajärjestelmää ja sen henkilökuntaa. Kaikille vastaajille ei ollut itsesään selvää, että myös isät ovat tervetulleita neuvolaan tasavertaisina vanhempina.
Opinnäytetyöstä käy ilmi, että nykypäivän isät ovat pääsääntöisesti osallistuvia ja vastuuntuntoisia. Suomalaisessa neuvolajärjestelmässä on paljon hyvää myös isien näkökulmasta, mutta se koetaan edelleen äitikeskeiseksi. Olisikin tärkeää, että myös isät saisivat riittävää tukea ja ohjausta äitiysneuvolasta. Kehittämisehdotuksena nousee esiin, että tuleville isille osoitettaisiin henkilökohtainen kutsu äitiysneuvolaan. Raskauden aikana tuleva isä voisi hyötyä yksilökäynnistä äitiysneuvolassa, jolloin hänellä olisi mahdollisuus käsitellä isyyteen liittyviä tunteita ja ajatuksia ammattilaisen kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia miehen osallistumista äitiysneuvolakäynneille terveydenhoitajan näkökulmasta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan puolison raskaus herätti miehissä monenlaisia tunteita ilosta ja onnellisuudesta jännitykseen ja pelkoon. Miehet olivat ylpeitä suvun jatkumisesta ja isyys toi monelle itsevarmuutta. Jo odotusaikana miehiä mietitytti tuleva elämänmuutos ja isyyteen liittyvä vastuu. Miehet kokivat muutoksia ajattelumaailmassaan, puolison tarpeiden huomioimisessa, lisääntymisvietissä ja elintavoissa. Vastauksista kävi ilmi, että lapsen tulo koettiin luonnollisena jatkumona parisuhteessa. Lapsen tuloon miehet valmistautuivat konkreettisilla asioilla kuten kodin kunnostamisella. Lapsen syntymän lähestyessä moni vastaaja koki, että isyyteen kasvu oli vielä kesken. He kokivat, että mieltä askarruttavista asioista oli vaikea alkaa puhua. Pääosin miehet arvostivat suomalaista neuvolajärjestelmää ja sen henkilökuntaa. Kaikille vastaajille ei ollut itsesään selvää, että myös isät ovat tervetulleita neuvolaan tasavertaisina vanhempina.
Opinnäytetyöstä käy ilmi, että nykypäivän isät ovat pääsääntöisesti osallistuvia ja vastuuntuntoisia. Suomalaisessa neuvolajärjestelmässä on paljon hyvää myös isien näkökulmasta, mutta se koetaan edelleen äitikeskeiseksi. Olisikin tärkeää, että myös isät saisivat riittävää tukea ja ohjausta äitiysneuvolasta. Kehittämisehdotuksena nousee esiin, että tuleville isille osoitettaisiin henkilökohtainen kutsu äitiysneuvolaan. Raskauden aikana tuleva isä voisi hyötyä yksilökäynnistä äitiysneuvolassa, jolloin hänellä olisi mahdollisuus käsitellä isyyteen liittyviä tunteita ja ajatuksia ammattilaisen kanssa. Jatkotutkimusehdotuksena on tutkia miehen osallistumista äitiysneuvolakäynneille terveydenhoitajan näkökulmasta.