Hakkuukoneen ja tukkimittarin tilavuuserot kuusen sorvitukissa

Abstract

Hakkuukonemittaus on yleisin käytettävissä oleva puutavaran mittausmenetelmä Suomessa. Mitattavat puumäärät ovat suuria, mistä syystä mittatarkkuuden merkitys kasvaa. Opinnäytetyön aiheena olivat hakkuukonemittauksen ja tehdasmittauksen väliset tilavuuserot kuusen sorvitukeissa ja niihin vaikuttavat tekijät. Työn teoriaosuu-dessa esitellään puuraaka-aineen mittauksessa käytettävät mittausmenetelmät ja mit-tausta koskeva lainsäädäntö.

Työ toteutettiin toimeksiantona UPM Metsälle ja tutkimuksen aineisto kerättiin Mikkelin alueelta yhteistyössä UPM:n hakkuukoneyrittäjien ja UPM:n Pelloksen havuvaneri-tehtaan mitta-aseman kanssa.

Tutkimukseen valittiin kahden korjuusuunnittelijan toimialueelta yhteensä 12 sorvi-leimikkoa, jotka hakattiin kymmenellä eri hakkuukoneella. Hakkuukoneiden mittaustu-loksia verrattiin tehdasmittauksen tuloksiin. Tuloksien vertailussa havaittiin tilavuus-erot kuutiometreissä hakkuukonemittauksen ja tehdasmittauksen välillä. Tutkimuksen tuloksien perusteella mittaustarkkuus oli puutavaramittauslain määrittelemän ± 4 % tarkkuuden sisällä. Keskimääräinen tilavuusero tämän tutkimuksen aineiston perus-teella oli 1,9 %.

Toimeksiantaja voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia kokonaisuudessaan. Tuloksien avulla voidaan estää systemaattisia tilavuuseroja ja vaikuttaa niihin johtaviin tekijöihin, jolloin mittaustyön laatu yhtenäistyy ja paranee.

Harvester measurement is the most used method to measure the timber in Finland and the quantities (in timber volume) are large. For this reason, the measurement ac-curacy is an important thing. The aim of this thesis was to investigate differences in measuring spruce timber and its volume between harvesters and the Pellos plywood mill. The theory were reviewed the timber measurement methods used by the harvest-ers and plywood mill and the laws related to the timber measurement part.

The study was made in co-operation with UPM metsä, harvester entrepreneurs and the Pellos plywood mill. The data used in the thesis was collected in the Mikkeli area. 12 forests to be cut were selected and they were logged with different harvesters. Har-vesters’ volumes were compared with plywood mill results and differences could be noticed in cubic meters.

The result of the study was that the differences between these two measurement methods were within the allowed ± 4 % range, which is defined in the law of timber measuring. The average measurement difference in the volume between the two pro-cedures was 1.9 % in this sample.

The client of the study can fully utilize the results in their procedures. These results can be used to prevent the systematic volume differences and the factors causing them, which leads to an improvement in the measurement quality.