"Hyvä" johtaminen ja johtamisen haasteet: Analyysi Talouselämä -lehden artikkeleista

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia merkityksiä ”hyvälle” johtamisella an-nettiin 2010-luvun Suomessa. Lisäksi etsittiin vastauksia, minkälaisia johtamisen teemoja tutkimustuloksista löydettiin. Teoriaosuus koostui tutkimuskirjallisuuskatsauksesta, jossa esiteltiin ajankohtaisia joh-tamisen trendejä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto koostui 2015 julkaistujen Talouselämä lehtien artikkeleista. Analyysin muodostumisessa käytettiin sisällön analyysia. Tutkimustulosten mukaan hyvään johtamiseen liitettiin useita eri merkityksiä. Hyvän joh-tajan tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin rehellisyys, aitous, epäitsekkyys, vuorovaikut-teisuus, keskustelevuus, kuuntelutaito, joustavuus ja tasapuolisuus. Hyvää johtajaa pi-dettiin sosiaalisesti lahjakkaana, joka osaa sparrata ja tukea tiimiään. Johtajan nähtiin myös olevan pidättäytyväinen, joka toimii tiiminsä taustatukijana mahdollistaen tiiminsä toiminnan. Tulosten mukaan parhaiden työntekijöiden sitouttaminen nähtiin tärkeäksi osaksi hyvää johtamista. Erityisesti nuoret sukupolvet kuten milleniaalit arvostivat yritys-kulttuurin ja luovuuden merkitystä johtamisessa. Lisäksi työkykyä ja työhyvinvoinnin joh-tamista tuotiin esille. Johtamisen haasteissa nostettiin esille johtajien hyvinvointi, jota on jopa pidetty tabuna. Tutkimuksessa analysoitiin sitä, miten hyvä johtaminen näyttäytyy liike-elämän mediassa 2010-luvulla Suomessa. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää yhteiskunnallisessa johta-miskeskustelussa sekä uusissa tutkimuksissa, jossa tarkastellaan hyvän johtamisen mer-kityksiä tulevaisuudessa.

Abstract The objective of study was to find out what characterized “good” leadership in Finland in the 2010’s. In addition, the study results were viewed from the perspective of leadership themes. The theoretical framework consisted of a review of research literature on current leadership trends. The study was conducted by using a qualitative approach. The data consisted of all Talouselämä journals published in the year 2015. The data was analysed by using content analysis. According to the results, good leadership was linked to several meanings. The most important characteristics of good leaders were integrity, authenticity, altruism, interactivity, conversational skills, listening skills, flexibility and impartiality. Good leaders were considered socially gifted and able to support and spar their teams. Leaders were also seen as enablers and supporters for their teams who ascertained that each team member had distinct functions and roles. Engaging the best employees was a crucial building block in good leadership. Especially the young generations, such as the millennials, appreciated the significance of an organizational culture and creativity in leadership. Wellbeing at work was also highlighted in the results. One of the challenges of leadership was the wellbeing of leaders, which is often considered a taboo. The study analysed how good leadership manifested itself in the business life media in Finland in the 2010’s. The results of the study can be used in the social discussion in the context of leadership. They also form a basis for future studies analysing the meanings of good leadership.