Verkostoa kehittämällä lisäarvoa kokouspalveluista

Abstract

Opinnäytetyössä kartoitetaan kokouspalveluiden tuottamiseen osallistuvan palveluverkoston nykyinen toimintamalli ja tutkitaan palveluverkostoon kuuluvien toimijoiden halukkuus lähteä kehittämään kokouspalveluliiketoimintaa. Työssä selvitetään miten ja millaisella strategialla kokoustuotteen tuottamiseen osallistuva verkosto toimii nyt. Ketä verkostoon kuuluu ja miten verkostossa toimijat itse näkevät toimintansa sen osana. Kuinka innovatiivisesti verkosto toimii ja millainen valmius toimijoilla on yhteiseen kehittämiseen. Lisäksi halusin selvittää, millaisia odotuksia verkoston toimijoilla on yhteistyön kehittämisestä. Aihe opinnäytetyöhön tuli toimeksiantajalta, Suomenlinnan hoitokunnan maailmanperintöpalvelut -yksiköltä.

Opinnäytetyössä käytetään taustateoriana verkostojen ja verkostotalouden toimintaa kuvaavia teorioita. Työn tutkimusosa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelulomake oli jaettu kahdeksaan verkoston eri osa-alueita mittaavaan teemaan. Haastateltavat edustivat kokouspalveluiden tuottamiseen osallistuvia toimijoita. Haastattelut analysoitiin sisältöanalyysin keinoja käyttäen.

Tutkimuksen tulosten perusteella verkoston toimijoilta puuttuu kokoustuotteen tuottamisessa yhteinen visio, strategia ja tavoitteet. Toimijoiden roolit ovat osin päällekkäiset eivätkä he ole selvillä verkoston taloudellisesta vaikutuksesta toimintaansa. Tutkimuksessa havaittiin, etteivät kokouspalveluiden tuottamiseen osallistuvat toimijat ole mieltäneet toimivansa verkostona. Kokouspalveluiden tuottajat ovat kuitenkin valmiita kehittämään toimintaa yhdessä verkostona.

Tutkimuksen tulosten pohjalta ehdotetaan Suomenlinnan hoitokunnan johtamaa, kaikkia toimijoita osallistavaa kokouspalveluiden kehittämistä ja niiden tuottamista verkostona. Ensimmäinen askel verkoston kehittämisessä on yhteisen vision ja strategian määritys, tavoitteiden asettaminen ja yhteisen toimintamallin luominen.