Yleisen rakennuttamisen tavan ja kestävän ympäristörakentamisen koehankkeen vertailu : Case Kaurialan liikennepuiston perusparannus Pro bono

Abstract

Vihervuoden 2016 päähanke, Kaurialan liikennepuiston perusparannus yhteisen hyvän edistämiseksi, toteutettiin kestävän ympäristörakentamisen koehankkeena. Hankkeessa testattiin käytännössä suomalaisiin olosuhteisiin kehitettäviä kestävän ympäristörakentamisen kriteerejä. Aloite puiston alkuperäisen käyttötarkoituksen palauttamisesta ja liikennepuistotoiminnan uudelleen järjestämisestä tuli Hämeenlinnan kaupungille Lions-järjestöltä.

Koehankkeen toteutunut prosessi kuvataan valittujen rakennuttamisen teemojen kautta projektin hallinnan, suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon kautta kustannuksiin. Yleisen rakennuttamisen tavan ja koehankkeen vertailulla arvioidaan hankeprosessin mahdol-lisuuksia ja rakennuttamisen toimintatapoja. Prosessien tarkastelu tuo näkökulmaa kestävään ja resurssiviisaaseen viherympäristön suunnitteluun, rakennuttamiseen sekä rakentamisen ja ylläpidon suunnitteluun. Vertailun perusta on Viherympäristöliitto ry:n tilaama projektin seuranta ja dokumentointi.

Pro bono –hankkeen arvot ovat erittäin tärkeä osa prosessikuvausta. Hankeprosessin kehittäminen vaatii yleisellä tasolla organisaation määrittämää yhtenäistä arvopohjaa toimintatavoista, työmenetelmistä, hankinnoista ja hankkeiden sisällöstä. Uusien menetelmien, työ- ja toimintatapojen mallit auttavat näkemään oman organisaation kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Pro bono -rahoitusperiaatteeseen tukeutuvat puistorakennuskohteet eivät ole Suomessa yleisiä.

Tulosten perusteella tilaajaosaamisen kehittäminen osana Hämeenlinnan kaupungin organisaatiomuutosta toisi määritettävien toimintatapojen vaikutukset näkyviin kustannustehokkuudessa ja kustannusten hallinnassa. Määrittelyn tarve korostuu, jotta jokainen hankkeen vaihe tarveselvityksestä ylläpitoon asti saisi organisaation määrittelemät riittävät resurssit.

The main project of the Green Year 2016, Kauriala Traffic park renovation Pro bono, was implemented as a pilot project for sustainable environmental construction. The sustainable environmental building criteria was tested in practice for Finnish conditions developed by the project. A motion to return the original use and to reopen the traffic park activity came to the city of Hämeenlinna from the Lions Organization.

The materialized pilot project was described by selected themes through the construction of green areas via project management, design, implementation, and maintenance costs. The opportunities and the construction practices of the project and the general construction of green areas were assessed by comparison. A resource wise green environment design, construction and planning of maintenance got perspective by the process review. The basis of the comparison was the monitored and documented project commissioned by the Finnish Association of Landscape Industries.

A very important part of the process description are the values of the pro bono project. At a general level the development of the project process requires a determination of practices, working methods, acquisitions and content of the projects by the organization. The models of the new methods and work practices help to see the needs and possibilities for the development of the organization. Park construction projects based on pro bono funding are not common in Finland.

Based on the results the development of local expertise as part of the City of Hämeenlinna organizational change would bring out the effects of the practices in cost efficiency and cost control. The need for the definition is emphasized so that, each phase of the project from need survey to the maintenance should get the adequate resources the organization defines.