Opas eristyseristyskäytännöistä sisätautiosastolla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia oppaat sairaalassa toteutettavista eristyskäytännöistä. Oppaiden tarkoitus on kuvien sekä tekstin avulla havainnollistaa kolmen eristyksen eristyskäytännöt. Tavoitteena oli selkeyttää sairaalassa toteutettavien potilaan eristystilanteiden toimivuutta. Opinnäytetyössä pyrittiin myös selventämään kolmen eristyksen eroavaisuutta sekä miten kussakin eristyksessä toimitaan. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan sisätautiosaston kanssa. Työn tavoitteena oli lisätä sisätautiosaston henkilökunnan tietoutta potilaan eristyskäytännöistä sekä varmistaa käytännön toimivuus eristyksessä. Opinnäytetyöntekijän tavoitteena oli kyetä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan projektia sekä perehtymään syvällisesti eristyskäytäntöihin ja niiden toteuttamiseen.

Potilaan eristäminen muista potilaista on tärkeä toimenpide, jolla vältytään haitallisten mikrobien leviämiseltä. Eristämisellä tarkoitetaan konkreettisesti potilaan eristämistä muista potilaista omaan huoneeseen, jolloin esimerkiksi käsihygienian merkitys korostuu. Potilaan eristämisen syy voi olla esimerkiksi jokin tartuntatauti tai moniresistentin mikrobin kantajuus. Eristyksen syy voi olla myös tarttuva infektio tai tauti, joka voi levitä kosketuksen välityksellä, pisaratartuntana tai ilman välityksellä.

Opinnäytetyössä keskitytään kosketusvarotoimiin, ilma- ja pisaraeristyksiin sekä aseptiseen työskentelyyn eristyshuoneessa. Nämä käytännöt ovat yleisesti käytössä sairaalaolosuhteissa. Oppaissa neuvotaan oikea pukeutumis- ja riisumistekniikka ennen eristykseen menoa sekä sieltä poistuttaessa. Oppaissa neuvotaan myös oikeiden välineiden käyttöön. Yksi oppaista käsittelee käsineiden kontaminoitumista eli likaantumista eristyshuoneessa. Tämän oppaan sisältöön kuuluu oikeaoppinen käsineiden vaihto hoitajan ollessa huoneessa.

Oppaan toimivuutta mitattiin jälkiarviointina kyselykaavakkeella. Palautteiden perusteella hoitohenkilökunnan mielestä oppaat olivat hyödylliset ja selkeät. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää kuinka paljon oppaita käytettiin käytännössä sekä seurata miten aseptiikka toteutuu eristyshuoneessa.

The purpose of this thesis is to compile three (3) practical guides to isolation practices at a hospital. The guides are to demonstrate three different isolation practices through pictures and writing. The aim is to clarify the functionality of special patient situations carried out at the hospital. The thesis also tries to illuminate the differences of three dissimilar isolations and the actions one must take in them. The thesis was carried out in cooperation with Tyks Turku University Hospital’s medical ward. The goal is to increase the medical ward personnel’s knowledge of the patient isolation practices and to ensure the functionality of the practices in isolation situations. The author of this thesis pursued to design, carry out, and evaluate the thesis project in the best manner possible, and to familiarize herself in depth with the special practices of isolation and their implementation.

Isolating a patient from other patients is a very important measure to take, with which the spread of harmful microbes is avoided. By “isolation” is meant the concrete separation of a patient from other patients into their own room. During isolation the importance of, for instance, hand hygiene is emphasized. The reason for isolation can be, for example, a contagious disease, or the patient being a bearer of a multiple resistant microbe. The reason for isolation can also lie in a contagious infection or a disease, which can be transmitted by direct contact, spread by droplet transmission, or through the air.

This thesis focuses on direct contact precautions, air and droplet isolations, and asep-tic working in isolated area. These practices are commonly used in hospital condi-tions. The guides give advice on the correct dressing and undressing techniques be-fore entering or exiting the isolated area. They also tell the appropriate way to handle and use the right tools. One of the guides deal with the contamination, i.e. getting dirty, of gloves in isolation room. This guide includes the orthodox way for a nurse to remove and change gloves whilst staying in the isolation room.

The functionality of the guides was evaluated by collecting feedback with an anony-mous survey form from the medical ward’s personnel. Based on the feedback the nursing staff thought the guides were useful and clear. As for a further study it might be interesting to survey how much the guides are actually used in practice, and how the aseptic working is carried out in the isolation room.